Ero sivun ”Vapaaherra” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
ensimmäiset vapaaherran arvot / Eerik XIV, lähde
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Alte freiherrkr.jpg|thumb|Saksalainen vapaaherran kruunu]]
[[Tiedosto:Alte freiherrkr.jpg|thumb|Saksalainen vapaaherran kruunu]]
'''Vapaaherra''' ({{k-de|Freiherr}}, {{k-sv|friherre}}) on [[kreivi]]ä alempi [[aateli|aatelisarvo]]. Vapaaherrat saivat läänityksinä maata. [[Ruotsi]]ssa kuningas [[Eerik XIV]] antoi kruunajaisissaan vuonna [[1531]] ensimmäiset vapaaherran arvot.{{lähde}}
'''Vapaaherra''' ({{k-de|Freiherr}}, {{k-sv|friherre}}) on [[kreivi]]ä alempi [[aateli|aatelisarvo]]. Vapaaherrat saivat läänityksinä maata. [[Ruotsi]]ssa kuningas [[Eerik XIV]] antoi kruunajaisissaan vuonna [[1531]] ensimmäiset vapaaherran arvot.<ref>Jokipii, Mauno: Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat, teoksessa: Suomen historia osa 3: Suurvalta-aika, Weilin + Göös 1985, s.114-115)</ref>


Suomessa vapaaherran epävirallisena puhuttelunimenä on [[paroni]]. Suomen 63:sta vapaaherrallisesta suvusta on elossa 29, [[Bo Carpelan|Paroni Bo Carpelan]] kuoltua.{{lähde}}
Suomessa vapaaherran epävirallisena puhuttelunimenä on [[paroni]]. Suomen 63:sta vapaaherrallisesta suvusta on elossa 29, [[Bo Carpelan|Paroni Bo Carpelan]] kuoltua.{{lähde}}

Versio 5. maaliskuuta 2011 kello 20.55

Saksalainen vapaaherran kruunu

Vapaaherra (saks. Freiherr, ruots. friherre) on kreiviä alempi aatelisarvo. Vapaaherrat saivat läänityksinä maata. Ruotsissa kuningas Eerik XIV antoi kruunajaisissaan vuonna 1531 ensimmäiset vapaaherran arvot.[1]

Suomessa vapaaherran epävirallisena puhuttelunimenä on paroni. Suomen 63:sta vapaaherrallisesta suvusta on elossa 29, Paroni Bo Carpelan kuoltua.lähde?

Kuten muutkin aatelisarvot, myös vapaaherruus on suvussa periytyvää.

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. Jokipii, Mauno: Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat, teoksessa: Suomen historia osa 3: Suurvalta-aika, Weilin + Göös 1985, s.114-115)