Ero sivun ”Paavo Tikkanen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: Luokka:Vuonna 1823 syntyneet, Luokka:Vuonna 1873 kuolleet |
Lähde + lisätietoja |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Paavo Tikkanen''' ([[2. maaliskuuta]] [[1823]], [[Kiuruvesi]] – [[7. marraskuuta]] [[1873]], [[Helsinki]]) oli toimittaja, runoilija kääntäjä ja tunnettu suomalaisuusmies. |
'''Paavo Tikkanen''' ([[2. maaliskuuta]] [[1823]], [[Kiuruvesi]] – [[7. marraskuuta]] [[1873]], [[Helsinki]]) oli toimittaja, runoilija, kääntäjä ja tunnettu suomalaisuusmies. |
||
Tikkasen vanhemmat olivat talollinen Antti Tikkanen ja Elisabet Remes. Tikkanen oli kotoisin varakkaasta perheestä ja pääsi opiskelemaan, valmistuen ylioppilaaksi [[Porvoo]]n lukiosta vuonna [[1841]]. Hän oli yksi ensimmäisiä [[Helsingin yliopisto]]n sukunimeltään suomalaisista opiskelijoista, noin vuodesta [[1844]] lähtien tunnettu Savo-karjalaisen osakunnan suomalaisuusmiehenä. Hän muun muassa toimitti ja levitti osakunnan julkaisusarjaa ''Lukemisia Suomen kansan hyödyksi'' vuosina [[1845]]-[[1847]], jossa oli hänen suomennoksiaan kuten ''Hauta Perhossa'' ja omia kirjoituksia. Jälkimmäiseen perustuva ''Suomen Suuriruhtinaanmaan nykyinen tilasto'' ilmestyi erikseenkin vuonna [[1848]]. Tikkanen suomensi myös muun muassa [[Johan Ludvig Runeberg|J. L. Runeberg]]in runoutta. |
|||
Osakunta perusti Tikkasen aloitteesta vuonna [[1846]] Suomalaisseuran, joka piirissä taas tehtiin seuraavana vuonna aloite ensimmäisen suomenkielisen päivälehden [[Uusi Suomi|''Suomettaren'']] perustamiseksi. Tikkanen toimi lehden päätoimittajana vuosina [[1848]]-[[1850]], samoin kuin [[1857]]-[[1859]] ja [[1861]]-[[1863]]. Yhden lehteen laatimansa artikkelin Tikkanen julkaisi erikseen vuonna 1948 nimellä ''Pitäjänkoulu Lajusissa Lihvinmaalla''. |
|||
Tikkanen valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna [[1847]] ja väitteli tohtoriksi vuonna 1859. Hänen väitöskirjansa, nimeltään ''Väkiluku ja asukas-suhteet Suomessa'', oli ensimmäisiä suomenkielisiä väitöskirjoja. |
|||
Tikkanen toimi myös liikemiehenä. Hän vuokrasi 1848 Herman Kellgrenin kanssa [[Suomalaisen kirjallisuuden seura]]lta kirjapainon ja osti Öhmanin kirjakaupan haaraliikkeen Helsingistä. Joidenkin liiketoiminnan vastoinkäymisten lisäksi hänen kotinsa ja omaisuutensa tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1858. [[1860-luku|1860-luvulla]] Tikkanen toimi [[asianajaja]]na, vuonna [[1870]] hän kuitenkin sairastui parantumattomasti henkisesti. |
|||
Tikkasen puoliso vuodesta [[1851]] oli Helena Maria Tengström (k. [[1857]]), professori J.J. Tengströmin tytär. Heidän poikansa [[Johan Jakob Tikkanen|J. J. Tikkanen]] oli Suomen ensimmäinen taidehistorian professori, pojanpoikansa [[Robert Tikkanen]] olympiamitalisti ja pojanpojanpoikansa [[Henrik Tikkanen]] kirjailija. |
|||
==Lähteet== |
|||
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 767. |
|||
{{Wikiaineisto}} |
{{Wikiaineisto}} |
||
Versio 19. helmikuuta 2011 kello 21.13
Paavo Tikkanen (2. maaliskuuta 1823, Kiuruvesi – 7. marraskuuta 1873, Helsinki) oli toimittaja, runoilija, kääntäjä ja tunnettu suomalaisuusmies.
Tikkasen vanhemmat olivat talollinen Antti Tikkanen ja Elisabet Remes. Tikkanen oli kotoisin varakkaasta perheestä ja pääsi opiskelemaan, valmistuen ylioppilaaksi Porvoon lukiosta vuonna 1841. Hän oli yksi ensimmäisiä Helsingin yliopiston sukunimeltään suomalaisista opiskelijoista, noin vuodesta 1844 lähtien tunnettu Savo-karjalaisen osakunnan suomalaisuusmiehenä. Hän muun muassa toimitti ja levitti osakunnan julkaisusarjaa Lukemisia Suomen kansan hyödyksi vuosina 1845-1847, jossa oli hänen suomennoksiaan kuten Hauta Perhossa ja omia kirjoituksia. Jälkimmäiseen perustuva Suomen Suuriruhtinaanmaan nykyinen tilasto ilmestyi erikseenkin vuonna 1848. Tikkanen suomensi myös muun muassa J. L. Runebergin runoutta.
Osakunta perusti Tikkasen aloitteesta vuonna 1846 Suomalaisseuran, joka piirissä taas tehtiin seuraavana vuonna aloite ensimmäisen suomenkielisen päivälehden Suomettaren perustamiseksi. Tikkanen toimi lehden päätoimittajana vuosina 1848-1850, samoin kuin 1857-1859 ja 1861-1863. Yhden lehteen laatimansa artikkelin Tikkanen julkaisi erikseen vuonna 1948 nimellä Pitäjänkoulu Lajusissa Lihvinmaalla.
Tikkanen valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1847 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1859. Hänen väitöskirjansa, nimeltään Väkiluku ja asukas-suhteet Suomessa, oli ensimmäisiä suomenkielisiä väitöskirjoja.
Tikkanen toimi myös liikemiehenä. Hän vuokrasi 1848 Herman Kellgrenin kanssa Suomalaisen kirjallisuuden seuralta kirjapainon ja osti Öhmanin kirjakaupan haaraliikkeen Helsingistä. Joidenkin liiketoiminnan vastoinkäymisten lisäksi hänen kotinsa ja omaisuutensa tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1858. 1860-luvulla Tikkanen toimi asianajajana, vuonna 1870 hän kuitenkin sairastui parantumattomasti henkisesti.
Tikkasen puoliso vuodesta 1851 oli Helena Maria Tengström (k. 1857), professori J.J. Tengströmin tytär. Heidän poikansa J. J. Tikkanen oli Suomen ensimmäinen taidehistorian professori, pojanpoikansa Robert Tikkanen olympiamitalisti ja pojanpojanpoikansa Henrik Tikkanen kirjailija.
Lähteet
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 767.
