Ero sivun ”Kaksoistutkinto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Fct (keskustelu | muokkaukset) koko artikkelin perusparannus |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Koulutus Suomessa}} |
|||
'''Kaksoistutkinto''' tarkoittaa yleensä [[ammatillinen perustutkinto|ammatillisen perustutkinnon]] sekä [[ylioppilastutkinto|ylioppilastutkinnon]] suorittamista rinnakkain. Käytännössä [[lukio]]n kurssit luetaan hyväksi ammatillisen perustutkinnon vastaavia yhteisiä ja valinnaisia opintoja korvaavina. Kaksoistutkintoon tähtäävistä opinnoista käytetään myös nimeä ''ammattilukio''. Kaksoistutkinto parantaa oppilaan jatko-opiskelukelpoisuutta ja helpottaa opiskelua [[ammattikorkeakoulu]]ssa tai [[yliopisto]]ssa. Kaksoistutkinto on suosittua etenkin [[kaupan ala]]n ammatillisissa perustutkinnoissa, kuten [[merkonomi]] tai [[datanomi]], mutta järjestely on mahdollista kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa. |
'''Kaksoistutkinto''' tarkoittaa yleensä [[ammatillinen perustutkinto|ammatillisen perustutkinnon]] sekä [[ylioppilastutkinto|ylioppilastutkinnon]] suorittamista rinnakkain. Käytännössä [[lukio]]n kurssit luetaan hyväksi ammatillisen perustutkinnon vastaavia yhteisiä ja valinnaisia opintoja korvaavina. Kaksoistutkintoon tähtäävistä opinnoista käytetään myös nimeä ''ammattilukio''. Kaksoistutkinto parantaa oppilaan jatko-opiskelukelpoisuutta ja helpottaa opiskelua [[ammattikorkeakoulu]]ssa tai [[yliopisto]]ssa. Kaksoistutkinto on suosittua etenkin [[kaupan ala]]n ammatillisissa perustutkinnoissa, kuten [[merkonomi]] tai [[datanomi]], mutta järjestely on mahdollista kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa. |
||
Versio 19. helmikuuta 2011 kello 14.50
| Koulutus Suomessa |
|---|
| Esiaste |
| - varhaiskasvatus |
| - esikoulu |
| Perusaste |
| - peruskoulu |
| Toinen aste eli keskiaste |
| - lukio |
| - ammattikoulutus |
| - ammatillinen aikuiskoulutus |
| - kaksoistutkinto |
| Korkea-aste |
| - ammattikorkeakoulu |
| - yliopisto |
| Historiallisia oppilaitosmuotoja |
| - kansakoulu |
| - oppikoulu |
| - opistoaste |
| - kouluaste |
Kaksoistutkinto tarkoittaa yleensä ammatillisen perustutkinnon sekä ylioppilastutkinnon suorittamista rinnakkain. Käytännössä lukion kurssit luetaan hyväksi ammatillisen perustutkinnon vastaavia yhteisiä ja valinnaisia opintoja korvaavina. Kaksoistutkintoon tähtäävistä opinnoista käytetään myös nimeä ammattilukio. Kaksoistutkinto parantaa oppilaan jatko-opiskelukelpoisuutta ja helpottaa opiskelua ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Kaksoistutkinto on suosittua etenkin kaupan alan ammatillisissa perustutkinnoissa, kuten merkonomi tai datanomi, mutta järjestely on mahdollista kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa.
Opiskelun rakenne
Kaksoistutkintoa suorittavan oppilaan pääasiallinen oppilaitos on ammatillinen oppilaitos, jossa hän opiskelee suurimman osan ajastaan ammatilliseen perustutkintoon vaadittuja ammattiaineita. Lukion kurssien opetus voidaan järjestää joko lukion tai ammatillisen oppilaitoksen tiloissa. Opiskelu kestää kurssien määrästä ja suoritustahdista riippuen 3–4 vuotta.
Lukion osalta opiskelija suorittaa ylioppilastutkintoon vaaditun oppimäärän, eli kirjoitettavien aineiden pakolliset ja syventävät kurssit. Yleensä myös muut ammatillisen perustutkinnon yhteiset opinnot suoritetaan lukion kursseina.
Ammatillisesta oppilaitoksesta riippuen yhteiset opinnot voidaan sijoittaa omille jaksoilleen, mikäli opinnot suoritetaan lukiolla. Näin vältytään vaihtamasta opiskelupaikkaa kesken koulupäivän, jolloin opiskelu tapahtuu koko jakson samoissa tiloissa.
Kaksoistutkinnon suorittaminen vaatii opiskelijalta hyvää motivaatiota, itsekuria ja oma-aloitteisuutta. Omatoimista opiskelua on runsaasti ja joitain kursseja voi joutua suorittamaan aikuislukiossa tai itsenäisesti opiskellen. Esimerkiksi pitkän matematiikan ja fysiikan opinnot ovat niin laajat, että opinnot saattavat venyä neljän vuoden mittaisiksi.
Viimeisenä vuonna oppilas osallistuu muiden lukiolaisten tavoin ylioppilaskirjoituksiin ja saa hyväksytystä suorituksesta ylioppilastutkintotodistuksen, mutta ei lukion päättötodistusta.
Myös kahden ammatillisen tutkinnon suorittaminen on mahdollista. Esimerkiksi sähköalan perustutkintoa opiskeleva voi suorittaa sekä automaatioasentajan, että elektroniikka-asentajan tutkinnot.
Kolmoistutkinto
Kolmoistutkinnossa opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon ohessa koko lukion oppimäärän. Tällöin hän saa myös lukion päättötodistuksen.