Ero sivun ”Bernhard Indrenius” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Lähteet: Luokkalisäys |
p Botti lisäsi: Luokka:Vuonna 1812 syntyneet, Luokka:Vuonna 1884 kuolleet |
||
Rivi 7: | Rivi 7: | ||
{{DEFAULTSORT:Indrenius, Bernhard}} |
{{DEFAULTSORT:Indrenius, Bernhard}} |
||
[[Luokka:Suomalaiset senaattorit]] |
[[Luokka:Suomalaiset senaattorit]] |
||
[[Luokka:Maaherrat]] |
[[Luokka:Maaherrat]] |
||
[[Luokka:Suomalaiset aateliset]] |
[[Luokka:Suomalaiset aateliset]] |
||
[[Luokka:Suomalaiset kenraalit]] |
[[Luokka:Suomalaiset kenraalit]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1812 syntyneet]] |
|||
[[Luokka:Vuonna 1884 kuolleet]] |
Versio 17. tammikuuta 2011 kello 09.01
Bernhard Indrenius, vapaaherra, (1812–1884) oli suomalainen jalkaväenkenraali, joka Venäjän armeijassa palveltuaan siirtyi Suomen suuriruhtinaskunnan siviilihallintoon.[1] Kaukasiassa hän toimi armeijakunnan esikuntapäällikön adjutanttina. Hänet aateloitiin vuonna 1854 ja introdusoitiin Suomen ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 223.[2][3] Osallistuttuaan Krimin sotaan Indrenius nimitettiin Viipurin läänin kuvernööriksi. Myöhemmin hän toimi senaattorina, Suomen asiain komitean jäsenenä, Aleksanterin-Yliopiston varakanslerina sekä Suomen kenraalikuvernöörin viransijaisena.[4] Hänet korotettiin vapaaherraksi vuonna 1871 ja introdusoitiin ritarihuoneeseen 1872 vapaaherrallisena sukuna numero 51.[3][5]
Indreniuksen vanhemmat olivat tuomiorovasti Emanuel Indrenius ja kauppiaan tytär Kristiina Emilia Bruun Haminasta. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli kenraaliluutnantti Lavrenti Vasilkovskin tytär Natalia Lavrentjevna Vasilkovskaja.[1] Vuonna 1857 hän avioitui Henrik Clayhillsin tyttären, Natalia Emilia Clayhillsin kanssa. Naimakaupan yhteydessä hän sai haltuunsa myös Kyminkartanon kartanon.[6]
Lähteet
- ↑ a b Indrenius, Bernhard – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
- ↑ Adliga ätten nr 223 † INDRENIUS – Ritarihuone
- ↑ a b Friherrliga ätten nr 51 INDRENIUS-ZALEWSKI – Ritarihuone
- ↑ Finland - Governors-general
- ↑ Indrenius, Bernhard (1812 - 1884) – Kansallisbiografia
- ↑ Vehkaluoto