Ero sivun ”Laakspohjan kartano” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p viitteen korjaus ja vuosilukuun viite |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Laakspohjan kartano''' on kartano [[Lohja]]n keskustan koillispuolella Pappilanselän toisella puolella Moisionlahden pohjoisrannalla. Kartano on perustettu 1556 [[Kustaa Vaasa]]n kuninkaankartanoksi Laakspohjan kylän viidestä talonpoikaistilasta<ref name=rky/>. Kruunu omisti tilan 1556–1559, sen jälkeen [[Juhana-herttua]] 1559–1562 ja valtaneuvos [[Nils Boije]] 1563. Sen jälkeen tilalla on ollut runsaasti omistajia, muun muassa [[Magnus Linder]] ja hänen jälkeläisensä vuodet 1846–1906 ja vuodesta 1911 Max H. van Gilse van der Pals ja hänen jälkeläisensä.<ref name=LK>[http://www.saunalahti.fi/torstis/lohja/kirjoit/tilat/laaksp.htm Lohjan kartanot]</ref> |
'''Laakspohjan kartano''' on kartano [[Lohja]]n keskustan koillispuolella Pappilanselän toisella puolella Moisionlahden pohjoisrannalla. Kartano on perustettu 1556 [[Kustaa Vaasa]]n kuninkaankartanoksi Laakspohjan kylän viidestä talonpoikaistilasta<ref name=rky/>. Kruunu omisti tilan 1556–1559, sen jälkeen [[Juhana-herttua]] 1559–1562 ja valtaneuvos [[Nils Boije]] 1563. Sen jälkeen tilalla on ollut runsaasti omistajia, muun muassa [[Magnus Linder]] ja hänen jälkeläisensä vuodet 1846–1906 ja vuodesta 1911 Max H. van Gilse van der Pals ja hänen jälkeläisensä.<ref name=LK>[http://www.saunalahti.fi/torstis/lohja/kirjoit/tilat/laaksp.htm Lohjan kartanot]</ref> |
||
Kartanon ympärillä levittäytyy viljelyaukea. Kartanoon vie Lempolantieltä kilometrin mittainen tammikuja, joka on merkitty karttaan jo 1683<ref name=LK/>. Nykyiset rakennukset ovat pääosin 1910-luvulta ja säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan. Päärakennuksen ovat suunnitelleet [[Valter |
Kartanon ympärillä levittäytyy viljelyaukea. Kartanoon vie Lempolantieltä kilometrin mittainen tammikuja, joka on merkitty karttaan jo 1683<ref name=LK/>. Nykyiset rakennukset ovat pääosin 1910-luvulta ja säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan. Päärakennuksen ovat suunnitelleet [[Valter Thomé|Valter]] ja [[Ivar Thomé]], ja se on tyyliltään ruotsalaisvaikutteista jugendia, yksi Suomen harvoja jugend-tyylisiä kartanorakennuksia. Kartanon puiston on suunnitellut puutarha-arkkitehti Svante Olsson.<ref name=rky>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1348| Nimeke =Lohjan kirkko ympäristöineen|Julkaisu =Rakennettu kulttuuriympäristö| Ajankohta =22.12.2009| Julkaisija =Museovirasto| Viitattu = 20.11.2010}}</ref> |
||
Kartanon nykyinen omistaja on Nina van der Pals, joka vastaa myös kartanon alueella toimivasta ratsastustallista.<ref>[http://www.laakspohjankartano.fi/henkilokunta.html Laakspohjan kartano]</ref> Hänen puolisonsa on [[MTK]]:n aiempi puheenjohtaja [[Michael Hornborg]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Pajala, Vuokko | Otsikko ="Pääsin parhaaseen porukkaan" | Julkaisu =Maatilan Pellervo | Ajankohta =2006 | Vuosikerta = | Numero =6 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.pellervo.fi/maatila/mp6_06/hornborg_mtk.htm | www-teksti =Artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.11.2010 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> |
Kartanon nykyinen omistaja on Nina van der Pals, joka vastaa myös kartanon alueella toimivasta ratsastustallista.<ref>[http://www.laakspohjankartano.fi/henkilokunta.html Laakspohjan kartano]</ref> Hänen puolisonsa on [[MTK]]:n aiempi puheenjohtaja [[Michael Hornborg]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Pajala, Vuokko | Otsikko ="Pääsin parhaaseen porukkaan" | Julkaisu =Maatilan Pellervo | Ajankohta =2006 | Vuosikerta = | Numero =6 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.pellervo.fi/maatila/mp6_06/hornborg_mtk.htm | www-teksti =Artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.11.2010 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> |
||
Versio 22. marraskuuta 2010 kello 09.26
Laakspohjan kartano on kartano Lohjan keskustan koillispuolella Pappilanselän toisella puolella Moisionlahden pohjoisrannalla. Kartano on perustettu 1556 Kustaa Vaasan kuninkaankartanoksi Laakspohjan kylän viidestä talonpoikaistilasta[1]. Kruunu omisti tilan 1556–1559, sen jälkeen Juhana-herttua 1559–1562 ja valtaneuvos Nils Boije 1563. Sen jälkeen tilalla on ollut runsaasti omistajia, muun muassa Magnus Linder ja hänen jälkeläisensä vuodet 1846–1906 ja vuodesta 1911 Max H. van Gilse van der Pals ja hänen jälkeläisensä.[2]
Kartanon ympärillä levittäytyy viljelyaukea. Kartanoon vie Lempolantieltä kilometrin mittainen tammikuja, joka on merkitty karttaan jo 1683[2]. Nykyiset rakennukset ovat pääosin 1910-luvulta ja säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan. Päärakennuksen ovat suunnitelleet Valter ja Ivar Thomé, ja se on tyyliltään ruotsalaisvaikutteista jugendia, yksi Suomen harvoja jugend-tyylisiä kartanorakennuksia. Kartanon puiston on suunnitellut puutarha-arkkitehti Svante Olsson.[1]
Kartanon nykyinen omistaja on Nina van der Pals, joka vastaa myös kartanon alueella toimivasta ratsastustallista.[3] Hänen puolisonsa on MTK:n aiempi puheenjohtaja Michael Hornborg.[4]
Lähteet
- ↑ a b Lohjan kirkko ympäristöineen Rakennettu kulttuuriympäristö. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 20.11.2010.
- ↑ a b Lohjan kartanot
- ↑ Laakspohjan kartano
- ↑ Pajala, Vuokko: "Pääsin parhaaseen porukkaan". Maatilan Pellervo, 2006, nro 6. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.11.2010.