Ero sivun ”Troijalainen asteroidi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
DirlBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti: bar, de, es, hr, ja, nl, sk, sr, sv muokkasi: ru; kosmeettisia muutoksia
Rivi 1: Rivi 1:
'''Troijalainen asteroidi''' on [[Lagrangen piste]]issä L4 ja L5 [[Jupiter]]in radalla 60 astetta sen edellä tai jäljessä kiertävä [[asteroidi]]. Nimitys johtuu siitä, että ensimmäiset löydetyt troijalaisasteroidit (ensimmäinen havainto vuodelta [[1906]]) nimettiin [[troijan sota|Troijan sodan]] henkilöiden mukaan. Tyypillinen troijalainen liikkuu suppealla, lähes ellipsinmuotoisella radalla Lagrangen 4 tai 5 pisteen ympäri, samalla kun nämä pisteet planeetan kiertäessä Aurinkoa säilyvät vakioetäisyydellä planeetasta. Troijalaisrata on esimerkki stabiilista 1:1 [[keskiliikeresonanssi|keskiliikeresonanssista]], tilanteesta jossa kahden [[tähti|keskustähteä]] kiertävän kappaleen [[kiertoaika|sideeriset kiertoajat]] ovat yhtä pitkät. Pääsääntöisesti tällainen tilanne ei ole mahdollinen vaan yleensä toinen (pienempi) kappaleista sinkoutuu pois.
'''Troijalainen asteroidi''' on [[Lagrangen piste]]issä L4 ja L5 [[Jupiter]]in radalla 60 astetta sen edellä tai jäljessä kiertävä [[asteroidi]]. Nimitys johtuu siitä, että ensimmäiset löydetyt troijalaisasteroidit (ensimmäinen havainto vuodelta [[1906]]) nimettiin [[troijan sota|Troijan sodan]] henkilöiden mukaan. Tyypillinen troijalainen liikkuu suppealla, lähes ellipsinmuotoisella radalla Lagrangen 4 tai 5 pisteen ympäri, samalla kun nämä pisteet planeetan kiertäessä Aurinkoa säilyvät vakioetäisyydellä planeetasta. Troijalaisrata on esimerkki stabiilista 1:1 [[keskiliikeresonanssi]]sta, tilanteesta jossa kahden [[tähti|keskustähteä]] kiertävän kappaleen [[kiertoaika|sideeriset kiertoajat]] ovat yhtä pitkät. Pääsääntöisesti tällainen tilanne ei ole mahdollinen vaan yleensä toinen (pienempi) kappaleista sinkoutuu pois.


Nykyään troijalaisasteroideja tunnetaan Jupiterin lisäksi myös muilta planeetoilta: [[Uranus|Uranukselta]] 1kpl(?), [[Neptunus|Neptunukselta]] 4 kpl ja [[Mars]]ilta 2 kpl. Jupiterin troijalaisten ratojen keskietäisyydet ovat välillä 5,05–5,40 AU, kun Jupiterin keskietäisyys on 5,203 AU. Troijalaisvyöhyke ulottuu käytännössä noin 30–90 astetta Jupiterin eteen ja taakse.
Nykyään troijalaisasteroideja tunnetaan Jupiterin lisäksi myös muilta planeetoilta: [[Uranus|Uranukselta]] 1kpl(?), [[Neptunus|Neptunukselta]] 4 kpl ja [[Mars]]ilta 2 kpl. Jupiterin troijalaisten ratojen keskietäisyydet ovat välillä 5,05–5,40 AU, kun Jupiterin keskietäisyys on 5,203 AU. Troijalaisvyöhyke ulottuu käytännössä noin 30–90 astetta Jupiterin eteen ja taakse.
Rivi 11: Rivi 11:
{{Aurinkokunta}}
{{Aurinkokunta}}


[[Luokka:Asteroidit]]
[[Luokka:Asteroidit]]
[[Luokka:Taivaanmekaniikka]]
[[Luokka:Taivaanmekaniikka]]


{{Link FA|en}}
{{Link FA|en}}

{{Link FA|es}}
{{Link FA|es}}


[[be-x-old:Траянскі астэроід]]
[[be-x-old:Траянскі астэроід]]
[[bar:Trojaner (Astronomie)]]
[[ca:Asteroide troià]]
[[ca:Asteroide troià]]
[[cs:Troján]]
[[cs:Troján]]
[[da:Trojanske asteroider]]
[[da:Trojanske asteroider]]
[[de:Trojaner (Astronomie)]]
[[en:Jupiter Trojan]]
[[en:Jupiter Trojan]]
[[es:Asteroide troyano]]
[[fr:Astéroïde troyen]]
[[fr:Astéroïde troyen]]
[[ko:트로이 소행성군]]
[[ko:트로이 소행성군]]
[[hr:Trojanski asteroid]]
[[it:Asteroidi troiani di Giove]]
[[it:Asteroidi troiani di Giove]]
[[lb:Trojaner (Astronomie)]]
[[lb:Trojaner (Astronomie)]]
[[nl:Trojanen-planetoïden]]
[[ja:トロヤ群]]
[[no:Jupitertrojan]]
[[no:Jupitertrojan]]
[[nn:Jupitertrojan]]
[[nn:Jupitertrojan]]
[[pl:Trojańczycy]]
[[pl:Trojańczycy]]
[[pt:Asteroides troianos de Júpiter]]
[[pt:Asteroides troianos de Júpiter]]
[[ru:Троянские астероиды]]
[[ru:Троянские астероиды Юпитера]]
[[simple:Trojan asteroid]]
[[simple:Trojan asteroid]]
[[sk:Trójan (planétka)]]
[[sl:Trojanski asteroid]]
[[sl:Trojanski asteroid]]
[[sr:Тројански астероид]]
[[sv:Trojansk asteroid]]
[[tr:Troyalı göktaşları]]
[[tr:Troyalı göktaşları]]
[[zh:特洛伊小行星]]
[[zh:特洛伊小行星]]

Versio 22. lokakuuta 2010 kello 08.02

Troijalainen asteroidi on Lagrangen pisteissä L4 ja L5 Jupiterin radalla 60 astetta sen edellä tai jäljessä kiertävä asteroidi. Nimitys johtuu siitä, että ensimmäiset löydetyt troijalaisasteroidit (ensimmäinen havainto vuodelta 1906) nimettiin Troijan sodan henkilöiden mukaan. Tyypillinen troijalainen liikkuu suppealla, lähes ellipsinmuotoisella radalla Lagrangen 4 tai 5 pisteen ympäri, samalla kun nämä pisteet planeetan kiertäessä Aurinkoa säilyvät vakioetäisyydellä planeetasta. Troijalaisrata on esimerkki stabiilista 1:1 keskiliikeresonanssista, tilanteesta jossa kahden keskustähteä kiertävän kappaleen sideeriset kiertoajat ovat yhtä pitkät. Pääsääntöisesti tällainen tilanne ei ole mahdollinen vaan yleensä toinen (pienempi) kappaleista sinkoutuu pois.

Nykyään troijalaisasteroideja tunnetaan Jupiterin lisäksi myös muilta planeetoilta: Uranukselta 1kpl(?), Neptunukselta 4 kpl ja Marsilta 2 kpl. Jupiterin troijalaisten ratojen keskietäisyydet ovat välillä 5,05–5,40 AU, kun Jupiterin keskietäisyys on 5,203 AU. Troijalaisvyöhyke ulottuu käytännössä noin 30–90 astetta Jupiterin eteen ja taakse. Heinäkuussa 2005 tunnettiin 1108 Jupiterin troijalaista pisteessä L4 ja 718 pisteessä L5. Suurin troijalainen on 370×195 km:n mittainen 624 Hektor. Saturnukselta ei tunneta planeetan kanssa samalla aurinkokeskisellä radalla liikkuvia troijalaisia, mutta kahdella sen kuulla on sen sijaan samalla Saturnusta kiertävällä radalla liikkuvia seuralaisia: Tethyksellä on troijalaiset Telesto ja Calypso sekä Dionella Helene ja Polydeuces.

Edellä mainitun tavallisten troijalaisten (small oscillations) lisäksi taivaanmekaniikassa tunnetaan myös kaksi muuta troijalaisrataa. Tadpole (ei kunnollista suomenkielistä nimeä), joka on huomattavan paljon L4 (tai L5) pisteestä planeetan edelle (tai jälkeen), ei koskaan kuitenkaan Lagrangen pisteeseen L1 saakka loittoneva muodoltaan hieman sammakontoukkaa muistuttava rata sekä hevosenkenkärata, jota pitkin liikkuva kappale pääsee edellisistä poiketen ohittamaan Lagrangen pisteen L1.

Voidaan osoittaa, että teoriassa maankaltainen eksoplaneetta voisi liikkua keskustähtensä ympäri riittävän massiivisen jättiläisplaneetan troijalaisena.

Malline:Link FA Malline:Link FA