Ero sivun ”Kioski” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuvateksti: w, muotoilu
Rivi 1: Rivi 1:
[[Image:Lankarullakioski_Helsinki.jpg|thumb|250px|Helsinkiläinen kioskityyppi on [[Gunnar Taucher]]in piirtämä nk. ''lankarulla'' makeisten, virvoitusjuomien ym. myyntiin.]]
[[Image:Lankarullakioski_Helsinki.jpg|thumb|250px|Helsinkiläinen kioskityyppi on [[Gunnar Taucher]]in piirtämä nk. ''lankarulla'' makeisten, virvoitusjuomien ym. myyntiin.]]
[[Kuva:Baddingin kioski Paratiisi.JPG|thumb|right|250px|Laulaja [[Rauli Badding Somerjoki|Rauli Badding Somerjoen]] muistokohteena [[Somero]]lla vaalittu [[Somerjoen kioski]] on esimerkki maaseudun puisista kioskeista.]]
[[Kuva:Baddingin kioski Paratiisi.JPG|thumb|right|250px|Somerjoen kioskia [[Somero]]lla pidetään kesäisin avoinna laulaja [[Rauli Somerjoki|Rauli Somerjoen]] muistokohteena.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Hietamies, Eve | Otsikko =Hullunhauska Somero. Missä aurinko aina paistaa | Julkaisu =Apu | Ajankohta =17. elokuuta 2009 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.apu.fi/reportaasi/article161417-1.html | www-teksti =Artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.11.2009 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>]]
'''Kioski''' on perinteisesti pieni myymälä, jossa asiakas asioi luukun kautta. Suomen aukioloaikalaissa<ref>Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista 28.12.2000/1297</ref> kioskiksi katsotaan kaikki alle 100&nbsp;m² myymälät, joihin myös pienimmät [[päivittäistavarakauppa|päivittäistavarakaupat]] lukeutuvat.
'''Kioski''' on perinteisesti pieni myymälä, jossa asiakas asioi luukun kautta. Suomen aukioloaikalaissa<ref>Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista 28.12.2000/1297</ref> kioskiksi katsotaan kaikki alle 100&nbsp;m² myymälät, joihin myös pienimmät [[päivittäistavarakauppa|päivittäistavarakaupat]] lukeutuvat.



Versio 10. elokuuta 2010 kello 21.44

Helsinkiläinen kioskityyppi on Gunnar Taucherin piirtämä nk. lankarulla makeisten, virvoitusjuomien ym. myyntiin.
Laulaja Rauli Badding Somerjoen muistokohteena Somerolla vaalittu Somerjoen kioski on esimerkki maaseudun puisista kioskeista.

Kioski on perinteisesti pieni myymälä, jossa asiakas asioi luukun kautta. Suomen aukioloaikalaissa[1] kioskiksi katsotaan kaikki alle 100 m² myymälät, joihin myös pienimmät päivittäistavarakaupat lukeutuvat.

Myyntiartikkelit

Kioskit ovat perinteisesti myyneet juomia, jäätelöä, makeisia, arpoja, lehtiä, tupakkaa, postimerkkejä ja muuta pientä ja hyvin säilyvää tavaraa. Pikaruokaa myyviä kioskeja kutsutaan grillikioskeiksi. Nykyään kioskit ovat ryhtyneet myymään myös tuoretavaraa ja rahalainoja. Vuodesta 1995 on myös keskiolutta saanut myydä kioskeissa, joissa ostokset tehdään sisätiloissa (ns. luukuttomat sisäkioskit).

Historia

Välimeren ja Lähi-idän alueella kioski (pers. ‏كوشك‎, kushk; turk. köşk; ransk. kiosque) on pieni puutarhapaviljonki, jonka yksi tai useampi seinä on avoin. Suomalainen vastaava on huvimaja. Sana on persialaista alkuperää.

Katso myös

Viitteet

  1. Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista 28.12.2000/1297

Aiheesta muualla

  • Mäkinen, Anne: Kioski, kipari, kiska, snagari: Helsingin kioskeja 1800- ja 1900-luvulla. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo, 2003. ISBN 952-473-045-6.
  • Mäkinen, Anne: Puistojen koristus ja katutilan kaunistus – Helsingin kioskien historiaa. Tieteessä tapahtuu, 2003, nro 2, s. 19-24. Helsinki: Tieteellisten seurain valtuuskunta. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 23.7.2009.
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.