Ero sivun ”Julkishallinto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Tämä on suomenkielinen Wikipedia, ei suomalainen |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Julkishallinto''' eli '''julkinen hallinto''' muodostaa yhden ja vain yhden joskin tärkeän osan ilmiökentästä, joka tunnetaan nimellä [[hallinto]]. Hallintonsa on nimittäin myös [[yritys|yrityksillä]] ja [[järjestö]]illä. |
'''Julkishallinto''' eli '''julkinen hallinto''' muodostaa yhden ja vain yhden joskin tärkeän osan ilmiökentästä, joka tunnetaan nimellä [[hallinto]]. Hallintonsa on nimittäin myös [[yritys|yrityksillä]] ja [[järjestö]]illä. |
||
Julkishallinto lukeutuu useiden tieteenalojen tutkimuskohteisiin kuten [[politiikan tutkimus|politiikan tutkimuksen]], |
Julkishallinto lukeutuu useiden tieteenalojen tutkimuskohteisiin kuten [[politiikan tutkimus|politiikan tutkimuksen]], Suomen kaikkiaan yhdeksän [[hallintotieteelliset oppiaineet|hallintotieteellisen oppiaineen]] kuten niiden joukkoon lukeutuvan [[hallintotiede]]-nimisen oppiaineen, kansantaloustieteen sekä oikeustieteiden. ''Julkishallinto'' oli Suomessa myös vuosina [[1965]]-[[1994]] nimeke tutkimusalalle ja yliopistolliselle oppiaineelle, joka sittemmin nimettiin [[hallintotiede|hallintotieteeksi]]. Suomessa käytetään vastaavaa tieteenalanimekettä ''offentling förvaltning'' siitä lähtien enää Åbo Akademissa. |
||
==Julkishallinnon rakenteet== |
==Julkishallinnon rakenteet== |
||
Julkishallinto voidaan käsittää erityisesti [[valtio]]n lainsäädännöllään luomaksi hallinta- ja hallintokoneistoksi, jonka tarkoituksena on edistää, auttaa, säännellä ja valvoa kansalaisten, kansalaisryhmien sekä kansalaisten muodostamien erilaisten [[yhteisö]]jen toimintaa. Suomessa julkishallinto koostuu pääasiassa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta sekä [[kunta|kuntien]] harjoittamasta paikallisesta kansanvaltaisesta itsehallinnosta. |
Julkishallinto voidaan käsittää erityisesti [[valtio]]n lainsäädännöllään luomaksi hallinta- ja hallintokoneistoksi, jonka tarkoituksena on edistää, auttaa, säännellä ja valvoa kansalaisten, kansalaisryhmien sekä kansalaisten muodostamien erilaisten [[yhteisö]]jen toimintaa. Suomessa julkishallinto koostuu pääasiassa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta sekä [[kunta|kuntien]] harjoittamasta paikallisesta kansanvaltaisesta itsehallinnosta. Suomen aluehallinto on kuntayhtymähallintoa maakuntien liittoja myöten eli välillistä kunnallishallintoa yhtä alla mainittua poikkeusta lukuun ottamatta. |
||
Monissa maissa esiintyy ensinnäkin [[liittovaltio|liittovaltioissa]] valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon ja välittömän ja välillisen paikallisen itsehallinnon lisäksi osavaltioiden keskus-, piiri- ja paikallishallintoa. On myös lukuisia sinänsä yhtenäisvaltioita Suomen tapaan, joissa kuitenkin toimii |
Monissa maissa esiintyy ensinnäkin [[liittovaltio|liittovaltioissa]] valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon ja välittömän ja välillisen paikallisen itsehallinnon lisäksi osavaltioiden keskus-, piiri- ja paikallishallintoa. On myös lukuisia sinänsä yhtenäisvaltioita Suomen tapaan, joissa kuitenkin toimii Suomen olosuhteista poiketen erityinen vaaleilla valittujen edustajien hallinnoima ja kenties myös oman verotusoikeutensa omaava alueellinen itsehallinto. Näin on asian laita esimerkiksi kaikissa muissa kolmessa suuressa [[Pohjoismaat|Pohjoismaassa]]. Suomessa tuollainen ratkaisu on voimassa perustuslainsäädännön tasoisin erityisjärjestelyin vain autonomisessa [[Ahvenanmaa]]n maakunnassa. Maailmassa on myös maita, joissa meidän oloistamme poiketen kunnallinen itsehallinto on heikkoa valtiosta tyystin riippuvaisena tai sitä tuskin edes on. |
||
==Julkishallinnon hierarkia== |
==Julkishallinnon hierarkia== |
||
[[Valtio]]n hallinnon ylimmät elimet koostuvat [[ministeriö]]istä ja niiden alapuolella toimivista valtakunnallisista tai alueellista virastoista, joista monilla on myös paikallisia organisaatioitaan. |
[[Valtio]]n hallinnon ylimmät elimet koostuvat [[ministeriö]]istä ja niiden alapuolella toimivista valtakunnallisista tai alueellista virastoista, joista monilla on myös paikallisia organisaatioitaan. Suomessa aluetasolla toimii niin valtion aluehallintoviranomaisia kuin välillistä kunnallista itsehallintoa kuntayhtyminen muodossa. [[Lääni]]t on Suomesta nyttemmin lakkautettu aikaisempina valtion yleisinä alueellisina hallintoviranomaisina. Myös maan [[evankelisluterilainen kirkko|evankelisluterilaisen kirkon]] ja maan [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] hallinto on eräiltä osin järjestetty julkishallinnon tapaan, kuten että valtio on luovuttanut noille kummallekin valtio- eli kansankirkolle verotusoikeuden ja kantaa korvausta vastaan niille tulevat verotulot veronmaksajilta. Julkishallintoa muistuttavat myös esimerkiksi vuoden 2010 alusta itsenäisinä julkisoikeudellisina yhteisöinä toimivat [[yliopisto]]t, [[Suomen Pankki]], [[Kansaneläkelaitos]], [[Raha-automaattiyhdistys]] ja lukuiset muut erityiset yhteisöt. |
||
Julkishallinnon hierarkiaan on vaikeaa sijoittaa muun muassa valtion ja kuntien osakeyhtiömuodossa harjoittamaa toimintaa, vaikka |
Julkishallinnon hierarkiaan on vaikeaa sijoittaa muun muassa valtion ja kuntien osakeyhtiömuodossa harjoittamaa toimintaa, vaikka Suomen kunnat nyttemmin muodostavatkin lakisääteisesti kaikki hallinnassaan olevat organisaatiot kattavia [[konserni|konserneja]] ja vaikka konsernimalli on tunnettu myös maan valtion keskushallinnossa ja sen harjoittaman ''omistajaohjauksen'' piirissä. |
||
==Julkishallinnon tehtävistä== |
==Julkishallinnon tehtävistä== |
||
Julkishallinto kapeassa mielessä käyttää [[julkinen valta|julkista valtaa]] lainsäädännön rajoissa. Tosiasiallisina tehtävinään |
Julkishallinto kapeassa mielessä käyttää [[julkinen valta|julkista valtaa]] lainsäädännön rajoissa. Tosiasiallisina tehtävinään Suomen julkishallinto hankkii julkisyhteisöille ja monilla muille tahoille rahoitusta, välittää rahavirtoja [[Euroopan unioni]]sta ja unionille sekä rahoittaa lukuisia tahoja maan kansantaloudessa. Samoin jukishallinto suunnittelee ja valmistelee kansamme demokraattisesti valitsemien edustajien eli kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen päätöksiä ja panee niitä toimeen. Edelleen, julkishallinto kilpailuttaa ja tilaa hyödykkeitä - niin tavaroita kuin palveluja - eri tahoilta sekä tuottaa hyödykkeitä myös itse hyvinkin laajassa mitassa. Julkishallinto myös sääntelee muun muassa moninaisia elinkeinoja, teknisten normien noudattamista sekä kansalaisten monia käyttäytymisen muotoja sekä arvioi, kontrolloi ja valvoo, mitä lopulta tapahtuu. Huomattava osa julkishallinnon toimenpiteistä korjaa olosuhteita siihen suuntaan, joihin niiden on haluttu kenties jo alunperin kehkeytyvän. |
||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 26. heinäkuuta 2010 kello 23.46
Julkishallinto eli julkinen hallinto muodostaa yhden ja vain yhden joskin tärkeän osan ilmiökentästä, joka tunnetaan nimellä hallinto. Hallintonsa on nimittäin myös yrityksillä ja järjestöillä.
Julkishallinto lukeutuu useiden tieteenalojen tutkimuskohteisiin kuten politiikan tutkimuksen, Suomen kaikkiaan yhdeksän hallintotieteellisen oppiaineen kuten niiden joukkoon lukeutuvan hallintotiede-nimisen oppiaineen, kansantaloustieteen sekä oikeustieteiden. Julkishallinto oli Suomessa myös vuosina 1965-1994 nimeke tutkimusalalle ja yliopistolliselle oppiaineelle, joka sittemmin nimettiin hallintotieteeksi. Suomessa käytetään vastaavaa tieteenalanimekettä offentling förvaltning siitä lähtien enää Åbo Akademissa.
Julkishallinnon rakenteet
Julkishallinto voidaan käsittää erityisesti valtion lainsäädännöllään luomaksi hallinta- ja hallintokoneistoksi, jonka tarkoituksena on edistää, auttaa, säännellä ja valvoa kansalaisten, kansalaisryhmien sekä kansalaisten muodostamien erilaisten yhteisöjen toimintaa. Suomessa julkishallinto koostuu pääasiassa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta sekä kuntien harjoittamasta paikallisesta kansanvaltaisesta itsehallinnosta. Suomen aluehallinto on kuntayhtymähallintoa maakuntien liittoja myöten eli välillistä kunnallishallintoa yhtä alla mainittua poikkeusta lukuun ottamatta.
Monissa maissa esiintyy ensinnäkin liittovaltioissa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon ja välittömän ja välillisen paikallisen itsehallinnon lisäksi osavaltioiden keskus-, piiri- ja paikallishallintoa. On myös lukuisia sinänsä yhtenäisvaltioita Suomen tapaan, joissa kuitenkin toimii Suomen olosuhteista poiketen erityinen vaaleilla valittujen edustajien hallinnoima ja kenties myös oman verotusoikeutensa omaava alueellinen itsehallinto. Näin on asian laita esimerkiksi kaikissa muissa kolmessa suuressa Pohjoismaassa. Suomessa tuollainen ratkaisu on voimassa perustuslainsäädännön tasoisin erityisjärjestelyin vain autonomisessa Ahvenanmaan maakunnassa. Maailmassa on myös maita, joissa meidän oloistamme poiketen kunnallinen itsehallinto on heikkoa valtiosta tyystin riippuvaisena tai sitä tuskin edes on.
Julkishallinnon hierarkia
Valtion hallinnon ylimmät elimet koostuvat ministeriöistä ja niiden alapuolella toimivista valtakunnallisista tai alueellista virastoista, joista monilla on myös paikallisia organisaatioitaan. Suomessa aluetasolla toimii niin valtion aluehallintoviranomaisia kuin välillistä kunnallista itsehallintoa kuntayhtyminen muodossa. Läänit on Suomesta nyttemmin lakkautettu aikaisempina valtion yleisinä alueellisina hallintoviranomaisina. Myös maan evankelisluterilaisen kirkon ja maan ortodoksisen kirkon hallinto on eräiltä osin järjestetty julkishallinnon tapaan, kuten että valtio on luovuttanut noille kummallekin valtio- eli kansankirkolle verotusoikeuden ja kantaa korvausta vastaan niille tulevat verotulot veronmaksajilta. Julkishallintoa muistuttavat myös esimerkiksi vuoden 2010 alusta itsenäisinä julkisoikeudellisina yhteisöinä toimivat yliopistot, Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos, Raha-automaattiyhdistys ja lukuiset muut erityiset yhteisöt.
Julkishallinnon hierarkiaan on vaikeaa sijoittaa muun muassa valtion ja kuntien osakeyhtiömuodossa harjoittamaa toimintaa, vaikka Suomen kunnat nyttemmin muodostavatkin lakisääteisesti kaikki hallinnassaan olevat organisaatiot kattavia konserneja ja vaikka konsernimalli on tunnettu myös maan valtion keskushallinnossa ja sen harjoittaman omistajaohjauksen piirissä.
Julkishallinnon tehtävistä
Julkishallinto kapeassa mielessä käyttää julkista valtaa lainsäädännön rajoissa. Tosiasiallisina tehtävinään Suomen julkishallinto hankkii julkisyhteisöille ja monilla muille tahoille rahoitusta, välittää rahavirtoja Euroopan unionista ja unionille sekä rahoittaa lukuisia tahoja maan kansantaloudessa. Samoin jukishallinto suunnittelee ja valmistelee kansamme demokraattisesti valitsemien edustajien eli kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen päätöksiä ja panee niitä toimeen. Edelleen, julkishallinto kilpailuttaa ja tilaa hyödykkeitä - niin tavaroita kuin palveluja - eri tahoilta sekä tuottaa hyödykkeitä myös itse hyvinkin laajassa mitassa. Julkishallinto myös sääntelee muun muassa moninaisia elinkeinoja, teknisten normien noudattamista sekä kansalaisten monia käyttäytymisen muotoja sekä arvioi, kontrolloi ja valvoo, mitä lopulta tapahtuu. Huomattava osa julkishallinnon toimenpiteistä korjaa olosuhteita siihen suuntaan, joihin niiden on haluttu kenties jo alunperin kehkeytyvän.