Julkishallinto

Julkishallinto eli julkinen hallinto muodostaa yhden ja vain yhden joskin tärkeän osan ilmiökentästä, joka tunnetaan nimellä hallinto. Hallintonsa on nimittäin myös yrityksillä ja järjestöillä.

Julkishallinto lukeutuu useiden tieteenalojen tutkimuskohteisiin kuten politiikan tutkimuksen, maamme kaikkiaan yhdeksän hallintotieteellisen oppiaineen kuten niiden joukkoon lukeutuvan hallintotiede-nimisen oppiaineen, kansantaloustieteen sekä oikeustieteiden. Julkishallinto oli Suomessa myös vuosina 1965-1994 nimeke tutkimusalalle ja yliopistolliselle oppiaineelle, joka sittemmin nimettiin hallintotieteeksi. Maassamme käytetään vastaavaa tieteenalanimekettä offentling förvaltning siitä lähtien enää Åbo Akademissa.

Julkishallinnon rakenteet

Julkishallinto voidaan käsittää erityisesti valtion lainsäädännöllään luomaksi hallinta- ja hallintokoneistoksi, jonka tarkoituksena on edistää, auttaa, säännellä ja valvoa kansalaisten, kansalaisryhmien sekä kansalaisten muodostamien erilaisten yhteisöjen toimintaa. Suomessa julkishallinto koostuu pääasiassa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta sekä kuntien harjoittamasta paikallisesta kansanvaltaisesta itsehallinnosta. Maamme aluehallinto on kuntayhtymähallintoa maakuntien liittoja myöten eli välillistä kunnallishallintoa yhtä alla mainittua poikkeusta lukuun ottamatta.

Monissa maissa esiintyy ensinnäkin liittovaltioissa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon ja välittömän ja välillisen paikallisen itsehallinnon lisäksi osavaltioiden keskus-, piiri- ja paikallishallintoa. On myös lukuisia sinänsä yhtenäisvaltioita Suomen tapaan, joissa kuitenkin toimii maamme olosuhteista poiketen erityinen vaaleilla valittujen edustajien hallinnoima ja kenties myös oman verotusoikeutensa omaava alueellinen itsehallinto. Näin on asian laita esimerkiksi kaikissa muissa kolmessa suuressa [[Pohjoismaat|Pohjoismaassa].]Maassamme tuollainen ratkaisu on voimassa perustuslainsäädännön tasoisin erityisjärjestelyin vain autonomisessa Ahvenanmaan maakunnassa. Maailmassa on myös maita, joissa meidän oloistamme poiketen kunnallinen itsehallinto on heikkoa valtiosta tyystin riippuvaisena tai sitä tuskin edes on.

Julkishallinnon hierarkia

Valtion hallinnon ylimmät elimet koostuvat ministeriöistä ja niiden alapuolella toimivista valtakunnallisista tai alueellista virastoista, joista monilla on myös paikallisia organisaatioitaan. Maassamme aluetasolla toimii niin valtion aluehallintoviranomaisia kuin välillistä kunnallista itsehallintoa kuntayhtyminen muodossa. Läänit on maastamme nyttemmin lakautettu aikaisempina valtion yleisinä alueellisina hallintoviranomaisina. Myös maamme evankelisluterilaisen kirkon ja maamme ortodoksisen kirkon hallinto on eräiltä osin järjestetty julkishallinnon tapaan, kuten että valtio on luovuttanut noille kummallekin valtio- eli kansankirkolle verotusoikeuden ja kantaa korvausta vastaan niille tulevat verotulot veronmaksajilta. Julkishallintoa muistuttavat myös esimerkiksi vuoden 2010 alusta itsenäisinä julkisoikeudellisina yhteisöinä toimivat yliopistot, Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos, Raha-automaattiyhdistys ja lukuiset muut erityiset yhteisöt.

Julkishallinnon hierarkiaan on vaikeaa sijoittaa muun muassa valtion ja kuntien osakeyhtiömuodossa harjoittamaa toimintaa, vaikka maamme kunnat nyttemmin muodostavatkin lakisääteisesti kaikki hallinnassaan olevat organisaatiot kattavia konserneja ja vaikka konsernimalli on tunnettu myös maamme valtion keskushallinnossa ja sen harjoittaman omistajaohjauksen piirissä.

Julkishallinnon tehtävistä

Julkishallinto kapeassa mielessä käyttää julkista valtaa lainsäädännön rajoissa. Tosiasiallisina tehtävinään maamme julkishallinto hankkii julkisyhteisöille ja monilla muille tahoille rahoitusta, välittää rahavirtoja Euroopan unionista ja unionille sekä rahoittaa lukuisia tahoja maamme kansantaloudessa. Samoin jukishallinto suunnittelee ja valmistelee kansamme demokraattisesti valitsemien edustajien eli kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen päätöksiä ja panee niitä toimeen. Edelleen, julkishallinto kilpailuttaa ja tilaa hyödykkeitä - niin tavaroita kuin palveluja - eri tahoilta sekä tuottaa hyödykkeitä myös itse hyvinkin laajassa mitassa. Julkishallinto myös sääntelee muun muassa moninaisia elinkeinoja, teknisten normien noudattamista sekä kansalaisten monia käyttäytymisen muotoja sekä arvioi, kontrolloi ja valvoo, mitä lopulta tapahtuu. Huomattava osa julkishallinnon toimenpiteistä korjaa olosuhteita siihen suuntaan, joihin niiden on haluttu kenties jo alunperin kehkeytyvän.

Katso myös

• Valtion ja kunnan tehtävät

Aiheesta muualla

• Suomi.fi: Julkishallinnon toiminta ja organisaatiot