Ero sivun ”Norjan kielipolitiikka” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Norjan kielipolitiikka''' tarkoittaa [[Norja]]n valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin. |
'''Norjan kielipolitiikka''' tarkoittaa [[Norja]]n valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin. |
||
==Norjan kieli== |
==Norjan kieli== |
||
[[kuva:Norwegian_language_preference_by_municipality_time_series.PNG|250px|thumb|oikea|Bokmålin ja nynorskin käyttö norjan kunnissa]] |
[[kuva:Norwegian_language_preference_by_municipality_time_series.PNG|250px|thumb|oikea|Bokmålin ja nynorskin käyttö norjan kunnissa]] |
||
Norja on Norjan puhutuin kieli. |
|||
Norja on Norjan puhutuin kieli ja 95% väestöstä käyttää sitä äidinkielenään. Norjan kirjakieli voidaan jakaa kahtia [[bokmål]]iin ja [[nynorsk]]iin, nynorsk perustuu puhekieleen kun taas bokmål on vanha kirjakieli joka syntyi norjalaisen elliitin keskuudessa 400 vuotta sitten [[tanskan kieli|tanskan]] ja norjan sekoittuessa. Valtio tunnusti nynorskin vuonna 1885. Nynorskia käytetään maan länsiosien vuonoissa ja 10% norjalaisista käyttää sitä kirjakielenään. Bokmålia käytetään Norjan tiheämmin asutetuilla alueilla, 85-90% käyttää sitä kirjakielenään. Aikoinaan molemmat kielet yritettiin yhdistää luomalla ''samnorsk'', mutta siitä ei koskaan tullut laajasti käytettyä. ''Høgnorsk'' on nynorskin muoto jossa on säilynyt enemmän vanhoja vaikutteita, mutta silläkin on vain vähän käyttäjiä. |
|||
==Saamelaiskielet== |
==Saamelaiskielet== |
||
Saamelaiskielillä on Norjassa noin 15 800 puhujaa. Norjan saamelaiskielet ovat [[eteläsaame]], [[luulajansaame]], [[piitimensaame]] ja [[pohjoissaame]]. |
Saamelaiskielillä on Norjassa noin 15 800 puhujaa. Norjan saamelaiskielet ovat [[eteläsaame]], [[luulajansaame]], [[piitimensaame]] ja [[pohjoissaame]]. |
||
==Kveeni== |
==Kveeni== |
||
[[Ruijan murteet|Kveeni]]ä eli ''ruijan murteita'' puhuvat [[kveenit]] [[Tromssan_lääni|Tromsan]]- ja [[Finnmark]]in lääneissä. Kielellä on Norjassa noin 6500 puhujaa<ref>http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fkv</ref>. |
[[Ruijan murteet|Kveeni]]ä eli ''ruijan murteita'' puhuvat [[kveenit]] [[Tromssan_lääni|Tromsan]]- ja [[Finnmark]]in lääneissä. Kielellä on Norjassa noin 6500 puhujaa<ref>http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fkv</ref>. |
||
==Romanin kieli== |
==Romanin kieli== |
||
Romanin kieltä puhuvat Norjassa asuvat [[romanit]].{{Kenen mukaan}} |
|||
Romanin kieltä puhuvat Norjassa asuvat [[romanit]].{{Kenen mukaan}} Romanin kielellä on noin 6500 puhujaa Norjassa ja se jakautuu neljään murteeseen, tavringerin, vlaxin, skandiromaanin ja rodin murteisiin. Rodi on muodostunut norjan kielestä jossa on suuri määrä lainasanoja romanin kielestä<ref>http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=rmg</ref>. Romanit eivät ole keskittyneet mihinkään osaan maata vaan ovat hajautuneet ympäri sitä, lähinnä suuriin asutuskeskuksiin. |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
{{Tynkä}} |
|||
[[Luokka:Kielipolitiikka]] |
[[Luokka:Kielipolitiikka]] |
||
[[Luokka:Norjan politiikka|Kielipolitiikka]] |
[[Luokka:Norjan politiikka|Kielipolitiikka]] |
||
Versio 15. tammikuuta 2010 kello 23.37
Norjan kielipolitiikka tarkoittaa Norjan valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.
Norjan kieli
Norja on Norjan puhutuin kieli.
Saamelaiskielet
Saamelaiskielillä on Norjassa noin 15 800 puhujaa. Norjan saamelaiskielet ovat eteläsaame, luulajansaame, piitimensaame ja pohjoissaame.
Kveeni
Kveeniä eli ruijan murteita puhuvat kveenit Tromsan- ja Finnmarkin lääneissä. Kielellä on Norjassa noin 6500 puhujaa[1].
Romanin kieli
Romanin kieltä puhuvat Norjassa asuvat romanit.