Ero sivun ”Lukkari” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
ML (keskustelu | muokkaukset) turha slangitermi pois |
p Botti lisäsi: nn:Klokkar |
||
Rivi 12: | Rivi 12: | ||
[[da:Degn]] |
[[da:Degn]] |
||
[[no:Klokker]] |
[[no:Klokker]] |
||
[[nn:Klokkar]] |
|||
[[sv:Klockare]] |
[[sv:Klockare]] |
Versio 21. joulukuuta 2009 kello 13.13
Lukkari (alk. ruotsin klockare) on seurakunnan toimihenkilön nimitys. Eräs lukkarin tehtävistä oli kellojen soittaminen, mihin nimitys alkujaan viittaakin. Myös nykyisen seurakuntamestarin (ennen suntio) tehtävät kuuluivat lukkarille. Lukkarilla oli tehtäviä esimerkiksi kinkereillä ja muussa kansanopetuksessa. Nykyään lukkari-sanalla voidaan puhekielessä viitata kanttoriin.
Unilukkariksi kutsuttiin leikillisesti suntiota tai muuta kirkonpalvelijaa, joka pitkällä kepillä herätteli nukahtaneita jumalanpalvelukseen osallistujia. Tämä tehtävä oli kirkonpalvelijalla siihen aikaan kun seurakuntalaisten kirkossa käyminen ja siellä Jumalansanan kuuleminen oli velvollisuus.
Suomalaisen kirjallisuuden tunnettu lukkarihahmo on Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä. Hänen luokseen veljekset hakeutuivat saadakseen seurakuntalaisen tarvitseman vähimmäissivistyksen: lukutaidon, sitä kautta rippikoulun ja tärkeimmän – akanottoluvan. Tässä kohdin Kivi kuvaa lukkarin ankarana opettajana, joka kohtelee veljeksiä jopa sadistisesti. Lopulta nämä pakenevatkin hänen luotaan. Romaanin lopulla lukkari on arvostettu sovittelija ja puhemies veljesten ja Toukolan poikien välillä; hän toimii myös auktoriteettina Juhanin ja Venlan kihlautumista pohdittaessa.