Ero sivun ”Teollisuusveturi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p fix |
Siivottu ja siirrelty noita N-veturitarinoita omalle sivulleen |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:puolitubize.jpg|thumb|Entinen Jämsänkosken tehtaiden saksalaisveturi Haapamäellä.]] |
[[Kuva:puolitubize.jpg|thumb|Entinen Jämsänkosken tehtaiden saksalaisveturi Haapamäellä.]] |
||
'''Teollisuusveturi''' on teollisuuslaitosten käyttöön varta vasten suunniteltu tai |
'''Teollisuusveturi''' on teollisuuslaitosten käyttöön varta vasten suunniteltu tai normaalimallista muunnettu veturi. Tyypillisimmät erot linja- ja järjestelyvetureihin nähden ovat koneiston painopisteen siirto voimaan eikä nopeuteen, halkaisijaltaan pienemmät pyörät ja raskaiden junarunkojen siirtelyssä tarvittavat lisäpainot. |
||
⚫ | Tyypillisiä normaalimalleista muunnettuja teollisuusvetureita ovat [[Karhulan–Sunilan Rautatie]]n ja [[UPM-Kymmene]] Oyj:n omistamat, [[Dv12]]–veturin alustalle ja korille rakennetut [[Move90]]–veturit, joissa on alkuperäisen V16-moottorin tilalla V12, halkaisijaltaan pienemmät pyörät ja 15 tonnin lisäpainot, tai [[Seikun saha]] Oy:llä käytössä ollut, VR:n [[Tve4]]–[[ratakuorma-auto]]n teollisuusversio [[Move250B]]. |
||
==Yleisimmät erot vakiokalustoon verrattuna== |
|||
Tyypillisimmät erot ovat linja- ja järjestelyvetureihin nähden koneiston painopisteen siirto voimaan eikä nopeuteen, halkaisijaltaan pienemmät pyörät ja raskaiden junarunkojen siirtelyssä tarvittavat lisäpainot. |
|||
==Tyyppiyksilöitä== |
|||
⚫ | Tyypillisiä muunnettuja teollisuusvetureita ovat [[Karhulan–Sunilan Rautatie]]n ja [[UPM-Kymmene]] Oyj:n omistamat, [[Dv12]]–veturin alustalle ja korille rakennetut |
||
[[Kuva:Move90.jpg|thumb|UPM-Kymmene Oyj:n Move 90 -veturi tallissaan Kuusankosken asemalla]] |
[[Kuva:Move90.jpg|thumb|UPM-Kymmene Oyj:n Move 90 -veturi tallissaan Kuusankosken asemalla]] |
||
Varta vasten teollisuuskäyttöön suunniteltuja ovat mm. [[Valmet]]in [[Move66]] sekä [[Lokomo]]n [[C600]] ja [[Kisko-Kalle]]. Move66 ja ja C600 ovat olleet todellinen menestystarina. Vetureiden omistajat ovat vaihdelleet useasti, ja vasta [[2000-luku|2000-luvulta]] alkaen niiden käyttö on vähentynyt kasvavien junapainojen takia. Kisko-Kalle oli oman aikansa menestystarina; ne olivat käytössä [[Valtionrautatie|Valtionrautateillä]] sekä hyvin useilla teollisuuslaitoksilla [[1950-luku|1950-luvulta]] aina [[1970-luku|1970-luvun]] loppuun. Myös [[1991]] [[Transtech]] Oy:ltä valmistunut uuden sukupolven [[Ttm1|N-veturi]] oli erityisesti teollisuuskäyttöön suunniteltu. |
|||
Sittemmin UPM-Kymmene Oyj:n Move90–veturin pyörät on vaihdettu [[Dv12]]-veturin vakiopyöriin, koska pienemmästä pyöräkoosta laskettu hyöty vetovoimassa jäi ratkaisevasti vähemmäksi kuin erikoispyörien hinta. |
|||
Jostain syystä Move 90 -veturia rakennettiin vain nämä kaksi edellä mainittua kappaletta. [[UPM-Kymmene]]n veturi on teollisuusveturien tapaan keltamusta, [[Karhulan–Sunilan Rautatie]]n kappale on [[VR]]:n vakioväreissä eli punainen kermanvärisin raidoin ja hytein. |
|||
==Menestystarinoita== |
|||
Varta vasten teollisuuskäyttöön suunniteltuja ovat mm. Valmetin [[Move66]] ja [[Move67]] (molemmat 0-6-0dh) sekä [[Lokomo]]n [[C600]] (0-6-0dh); niiden pitkä elonkaari on ollut todellinen menestystarina. |
|||
Vasta vuodesta 2007 alkaen on ruvennut näyttämään siltä, että veturien pitkä elonkaari lähestyy loppuaan vaatimustason kasvaessa koko ajan. Yleismenestys on kuitenkin ollut hyvä, eli veturit ovat maksaneet itsensä jo moninkertaisesti. |
|||
==Uuden sukupolven tulokas== |
|||
Odotukset olivat syystä korkealla, kun Tampereella valmistui uuden sukupolven teollisuusveturi, [[Transtech]] Oy:n [[Ttm1|N-veturi]] (1990, 0-4-4-0ds), jonka erikoisuutena on oma käyttömoottori joka pyörälle, kaarteen mukaan ohjautuvat pyöräkerrat, radio-ohjaus, sähköjarru ja luistonestojärjestelmä sekä [[Dr16]]-veturin kanssa samantyyppinen Selma-tietokoneohjauslogiikka. |
|||
Monet N-veturin komponenteista ovat vaihtokelpoisia [[Dr16]]:n eli M-veturin kanssa. |
|||
N-veturia tehtiin vain yksi kappale, jonka lunasti [[Kaukas]] Oy. Veturi saapui omin konein [[Lauritsala]]an 5. huhtikuuta 1991, mutta se osoittautui nopeasti hyvin häiriöherkäksi ja kaiken huipuksi alitehoiseksi, joten marraskuussa 1995 se poistettiin toistaiseksi liikenteestä. |
|||
==Kokeilu epäonnistuu== |
|||
Veturin korvaajaksi ostettiin [[UPM-Kymmene]] Oyj:ltä kesällä 1996 [[Move66]] (Valmet 6610/1973, 0-6-0dh). N-veturi siirrettiin [[Tampere]]elle [[Nekala]]n ratapihalle ulkosäilytykseen ja sitä uhkasi jo romutustuomio, mutta sen siirtoa [[Suomen Rautatiemuseo]]n kirjoihin esitettiin viime hetkellä. |
|||
==Uusi elämä uudessa muodossa== |
|||
Vaikka museointihanke ei onnistunut, se toi riittävästi julkisuutta: rautateiden rakentamiseen ja kunnossapitoon erikoistunut '''Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy''' kiinnostui veturista ja neuvottelujen jälkeen osti sen työveturikseen alkuvuodesta 2005. Veturi peruskunnostettiin Pajakulma Oy:n konepajassa ja se oli hetken aikaa nimikkeellä Dv13. Käytännön syistä sen luokitus vaihdettiinkin veturista [[ratatyökone]]eksi, uudeksi tunnukseksi tuli [[Ttm1]], ja se sai sarjanumeron 91101.<ref>[http://vaunut.org/kuvasivu/28658 Ttm1-91101. Vaunut.org.] (luettu 29.6.2007)</ref> |
|||
Marras-joulukuussa 2006 veturiin asennettiin Kouvolassa [[ratakuorma-auto|sepeliaurat]]. |
|||
Valmistajan teettämä alkuperäinen noin puolen metrin pituinen N-veturin pienoismalli lahjoitettiin vuonna 2001 Tampereen Museolle. |
|||
==Sisarmallin hiljainen loppu== |
|||
N-veturin alun perin varsin surkea kohtalo - epäonnistuneet koeajot ja vuosien makaaminen ennen työkoneeksi muuttamista - lienee syy siihen, että sen sukulaismalli, hydrodynaamisella voimansiirrolla varustettu Saalasti Oy:n Otso 8 (0-4-4-0dh, ei luistonestoa eikä sähköjarrua) jäi koekappaleeksi, joka on tehtaalla varastoituna – ellei ole kaikessa hiljaisuudessa purettu. |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 27. lokakuuta 2009 kello 00.34
Teollisuusveturi on teollisuuslaitosten käyttöön varta vasten suunniteltu tai normaalimallista muunnettu veturi. Tyypillisimmät erot linja- ja järjestelyvetureihin nähden ovat koneiston painopisteen siirto voimaan eikä nopeuteen, halkaisijaltaan pienemmät pyörät ja raskaiden junarunkojen siirtelyssä tarvittavat lisäpainot.
Tyypillisiä normaalimalleista muunnettuja teollisuusvetureita ovat Karhulan–Sunilan Rautatien ja UPM-Kymmene Oyj:n omistamat, Dv12–veturin alustalle ja korille rakennetut Move90–veturit, joissa on alkuperäisen V16-moottorin tilalla V12, halkaisijaltaan pienemmät pyörät ja 15 tonnin lisäpainot, tai Seikun saha Oy:llä käytössä ollut, VR:n Tve4–ratakuorma-auton teollisuusversio Move250B.
Varta vasten teollisuuskäyttöön suunniteltuja ovat mm. Valmetin Move66 sekä Lokomon C600 ja Kisko-Kalle. Move66 ja ja C600 ovat olleet todellinen menestystarina. Vetureiden omistajat ovat vaihdelleet useasti, ja vasta 2000-luvulta alkaen niiden käyttö on vähentynyt kasvavien junapainojen takia. Kisko-Kalle oli oman aikansa menestystarina; ne olivat käytössä Valtionrautateillä sekä hyvin useilla teollisuuslaitoksilla 1950-luvulta aina 1970-luvun loppuun. Myös 1991 Transtech Oy:ltä valmistunut uuden sukupolven N-veturi oli erityisesti teollisuuskäyttöön suunniteltu.
Lähteet
- Resiina-lehdet
- Eljas Pölhö: Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto 1.1.1996 = Finnish motive power 1.1.1996
- UPM-Kymmene Oy:n kuljetuspäällikön kertoma toukokuussa 2002 olleella ratapenkkaretkellä
- Trans Tech Oy:n entisen myyntijohtajan kertoma N-veturin synnystä ja vaiheista