Ero sivun ”Parolan lentokenttä” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p kiitorata -> kiitotie |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Parolan lentokenttä''' toimi [[Hattula]]n Parolannummella vuodet [[1935]]–[[1962]]. Kentän pituus oli alun perin 600 m, mutta [[Talvisota|talvisodan]] alla se raivattiin [[kilometri]]n pituiseksi. Myöhemmin kentälle rakennettiin kaksi [[kiitotie]]tä ristiin. |
'''Parolan lentokenttä''' toimi [[Hattula]]n [[Parolannummi|Parolannummella]] vuodet [[1935]]–[[1962]]. Kentän pituus oli alun perin 600 m, mutta [[Talvisota|talvisodan]] alla se raivattiin [[kilometri]]n pituiseksi. Myöhemmin kentälle rakennettiin kaksi [[kiitotie]]tä ristiin. |
||
Sotien aikana kentällä koulutettiin hävittäjälentäjiä. Kenttä toimi [[Suomen Ilmavoimat|ilmavoimien]] huoltokenttänä. Se oli myös [[Ilmavoimien Viestipataljoona]]n sijoituspaikka. SS-valtakunnanjohtaja [[Heinrich Himmler]] seurueineen käytti Parolan kenttää Suomen-vierailunsa aikana elokuussa [[1942]] |
Sotien aikana kentällä koulutettiin hävittäjälentäjiä. Kenttä toimi [[Suomen Ilmavoimat|ilmavoimien]] huoltokenttänä. Se oli myös [[Ilmavoimien Viestipataljoona]]n sijoituspaikka. SS-valtakunnanjohtaja [[Heinrich Himmler]] seurueineen käytti Parolan kenttää Suomen-vierailunsa aikana elokuussa [[1942]] |
||
lomailessaan pari päivää [[Tyrväntö|Tyrvännön]] Petäyksessä lääkintäkenraalimajuri [[Eino Suolahti|Eino Suolahden]] huvilalla. |
lomailessaan pari päivää [[Tyrväntö|Tyrvännön]] Petäyksessä lääkintäkenraalimajuri [[Eino Suolahti|Eino Suolahden]] huvilalla. |
||
1950-luvulla kenttä oli Suomen merkittävimpiä [[purjelento]]kenttiä ja siellä järjestettiin [[1959]] purjelennon SM-kilpailut. Ilmailutoiminta loppui lentokentällä [[1962]], kun [[Puolustusvoimat]] tarvitsi alueen omaan |
1950-luvulla kenttä oli Suomen merkittävimpiä [[purjelento]]kenttiä ja siellä järjestettiin [[1959]] purjelennon SM-kilpailut. Ilmailutoiminta loppui lentokentällä [[1962]], kun [[Puolustusvoimat]] tarvitsi alueen omaan käyttöönsä. Ilmavoimien lentotoiminta siirtyi [[Tikkakoski|Tikkakoskelle]] ja siviili-ilmailu [[Loppi|Lopen]] [[Räyskälän lentopaikka|Räyskälään]]. |
||
Kenttä toimii nykyään [[panssarivaunu]]jen harjoitusalueena ja [[Panssariprikaati]]n [[sotilasslangi]]ssa lentokenttä tunnetaan nimellä '''Leke'''. |
Kenttä toimii nykyään [[panssarivaunu]]jen harjoitusalueena ja [[Panssariprikaati]]n [[sotilasslangi]]ssa lentokenttä tunnetaan nimellä '''Leke'''. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
* '''Jäätukikohdan päiväkirja''', |
* Ahti Saarinen (2005): '''Jäätukikohdan päiväkirja''', s. 12. ISBN 952-99412-3-4 |
||
{{Tynkä/Lentoasema}} |
{{Tynkä/Lentoasema}} |
Versio 27. elokuuta 2009 kello 11.45
Parolan lentokenttä toimi Hattulan Parolannummella vuodet 1935–1962. Kentän pituus oli alun perin 600 m, mutta talvisodan alla se raivattiin kilometrin pituiseksi. Myöhemmin kentälle rakennettiin kaksi kiitotietä ristiin.
Sotien aikana kentällä koulutettiin hävittäjälentäjiä. Kenttä toimi ilmavoimien huoltokenttänä. Se oli myös Ilmavoimien Viestipataljoonan sijoituspaikka. SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler seurueineen käytti Parolan kenttää Suomen-vierailunsa aikana elokuussa 1942 lomailessaan pari päivää Tyrvännön Petäyksessä lääkintäkenraalimajuri Eino Suolahden huvilalla.
1950-luvulla kenttä oli Suomen merkittävimpiä purjelentokenttiä ja siellä järjestettiin 1959 purjelennon SM-kilpailut. Ilmailutoiminta loppui lentokentällä 1962, kun Puolustusvoimat tarvitsi alueen omaan käyttöönsä. Ilmavoimien lentotoiminta siirtyi Tikkakoskelle ja siviili-ilmailu Lopen Räyskälään.
Kenttä toimii nykyään panssarivaunujen harjoitusalueena ja Panssariprikaatin sotilasslangissa lentokenttä tunnetaan nimellä Leke.
Lähteet
- Ahti Saarinen (2005): Jäätukikohdan päiväkirja, s. 12. ISBN 952-99412-3-4