Ero sivun ”Faradayn häkki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
'''Faradayn häkki''' on [[sähkö]]ä johtava häkki tai muu yhtenäinen kuori, jota audio- tai radiotaajuinen [[sähkömagneettinen säteily]] ei läpäise. Toisin sanoen Faradayn häkin sisäpuolella oleva sähkömagneettisen kentän lähde ei vaikuta häkin ulkopuolella, ja sähkömagneettinen kenttä ei pääse häkin ulkopuolelta sen sisäpuolelle.
'''Faradayn häkki''' on [[sähkö]]ä johtava häkki tai muu yhtenäinen kuori, jota audio- tai radiotaajuinen [[sähkömagneettinen säteily]] ei läpäise. Toisin sanoen Faradayn häkin sisäpuolella oleva sähkömagneettisen kentän lähde ei vaikuta häkin ulkopuolella, ja sähkömagneettinen kenttä ei pääse häkin ulkopuolelta sen sisäpuolelle.


Faradayn häkki on nimetty fyysikko [[Michael Faraday]]n mukaan. Hän rakensi ensimmäisen Faradayn häkin vuonna 1836.
Faradayn häkki perustuu siihen, että [[sähkövaraus]]ten välinen poistovoima pyrkii pitämään varaukset [[johde|johteen]] pinnalla. [[Salama]]lta suojaavina Faradayn häkkinä toimivat rakennuksen [[ukkosenjohdatin]] ja [[auto]]n metallikori. Faradayn häkkiä käytetään muun muassa tietokoneen kuoressa suojaamaan ulkopuolisia laitteita tietokoneen häiriösäteilyltä. Myös esimerkiksi mikroaaltouunin ovessa oleva verkko yhdistettynä laitteen metallikuoreen estää mikroaaltojen pääsyn uunin ulkopuolelle.

==Toiminta==

Faradayn häkki perustuu siihen, että [[sähkövaraus]]ten välinen poistovoima pyrkii pitämään varaukset [[johde|johteen]] pinnalla. Käytännössä siis Faradayn häkin jouduttaessa ulkoiseen sähkökenttään sen pinnalla olevat varauksenkuljettajat asettautuvat siten, että positiiviset varaukset keskittyvät häkin sille puolelle, joka osoittaa samaan suuntaan kuin sähkökenttä ja negatiiviset varaukset vastakkaiselle puolelle. Positiivisten ja negatiivisten varausten keskittymät luovat oman sähkökenttänsä, joka eliminoi ulkoisen sähkökentän vaikutuksen häkin sisäpuolella.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Young & Freedman| Nimeke = University Physics with Modern Physics, 11. painos| Kappale = 22.5| Sivu = 858| Julkaisija = Pearson | Vuosi = 2004| Tunniste = ISBN 0-321-20469-7 | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref>


Häkin vaikutus sähkömagneettiseen säteilyyn riippuu säteilyn [[aallonpituus|aallonpituudesta]] ja verkon aukkojen läpimitasta. Esimerkiksi [[mikroaaltouuni]]n säteily, jonka aaltopituus on 12 cm, ei läpäise mikroaaltouunin oven tiheää metalliverkkoa, mutta [[valo|valon]] näkyvät aallonpituudet (350-700 nm) läpäisevät. Samoin atomirakenteeseen verrattuna lyhytaaltoinen röntgen- ja gammasäteily kykenevät tunkeutumaan yhtenäisenkin metallikalvon läpi.
Häkin vaikutus sähkömagneettiseen säteilyyn riippuu säteilyn [[aallonpituus|aallonpituudesta]] ja verkon aukkojen läpimitasta. Esimerkiksi [[mikroaaltouuni]]n säteily, jonka aaltopituus on 12 cm, ei läpäise mikroaaltouunin oven tiheää metalliverkkoa, mutta [[valo|valon]] näkyvät aallonpituudet (350-700 nm) läpäisevät. Samoin atomirakenteeseen verrattuna lyhytaaltoinen röntgen- ja gammasäteily kykenevät tunkeutumaan yhtenäisenkin metallikalvon läpi.


==Käyttö==
Faradayn häkki on nimetty fyysikko [[Michael Faraday]]n mukaan. Hän rakensi ensimmäisen Faradayn häkin vuonna 1836.

[[Salama]]lta suojaavina Faradayn häkkinä toimivat rakennuksen [[ukkosenjohdatin]] ja [[auto]]n metallikori. Faradayn häkkiä käytetään muun muassa tietokoneen kuoressa suojaamaan ulkopuolisia laitteita tietokoneen häiriösäteilyltä. Myös esimerkiksi mikroaaltouunin ovessa oleva verkko yhdistettynä laitteen metallikuoreen estää mikroaaltojen pääsyn uunin ulkopuolelle.

==Viitteet==
{{Viitteet}}


{{tynkä/Tekniikka}}
{{tynkä/Tekniikka}}

Versio 13. kesäkuuta 2009 kello 00.50

Faradayn häkki

Faradayn häkki on sähköä johtava häkki tai muu yhtenäinen kuori, jota audio- tai radiotaajuinen sähkömagneettinen säteily ei läpäise. Toisin sanoen Faradayn häkin sisäpuolella oleva sähkömagneettisen kentän lähde ei vaikuta häkin ulkopuolella, ja sähkömagneettinen kenttä ei pääse häkin ulkopuolelta sen sisäpuolelle.

Faradayn häkki on nimetty fyysikko Michael Faradayn mukaan. Hän rakensi ensimmäisen Faradayn häkin vuonna 1836.

Toiminta

Faradayn häkki perustuu siihen, että sähkövarausten välinen poistovoima pyrkii pitämään varaukset johteen pinnalla. Käytännössä siis Faradayn häkin jouduttaessa ulkoiseen sähkökenttään sen pinnalla olevat varauksenkuljettajat asettautuvat siten, että positiiviset varaukset keskittyvät häkin sille puolelle, joka osoittaa samaan suuntaan kuin sähkökenttä ja negatiiviset varaukset vastakkaiselle puolelle. Positiivisten ja negatiivisten varausten keskittymät luovat oman sähkökenttänsä, joka eliminoi ulkoisen sähkökentän vaikutuksen häkin sisäpuolella.[1]

Häkin vaikutus sähkömagneettiseen säteilyyn riippuu säteilyn aallonpituudesta ja verkon aukkojen läpimitasta. Esimerkiksi mikroaaltouunin säteily, jonka aaltopituus on 12 cm, ei läpäise mikroaaltouunin oven tiheää metalliverkkoa, mutta valon näkyvät aallonpituudet (350-700 nm) läpäisevät. Samoin atomirakenteeseen verrattuna lyhytaaltoinen röntgen- ja gammasäteily kykenevät tunkeutumaan yhtenäisenkin metallikalvon läpi.

Käyttö

Salamalta suojaavina Faradayn häkkinä toimivat rakennuksen ukkosenjohdatin ja auton metallikori. Faradayn häkkiä käytetään muun muassa tietokoneen kuoressa suojaamaan ulkopuolisia laitteita tietokoneen häiriösäteilyltä. Myös esimerkiksi mikroaaltouunin ovessa oleva verkko yhdistettynä laitteen metallikuoreen estää mikroaaltojen pääsyn uunin ulkopuolelle.

Viitteet

  1. Young & Freedman: ”22.5”, University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 858. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7. (englanniksi)
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.