Ero sivun ”J. H. Erkko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 67: | Rivi 67: | ||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
*[[J. H. Erkko -lausunta- ja laulusävellyskilpailu]], [http://www.tuusula.fi/museot/erkkola/] |
*[[J. H. Erkko -lausunta- ja laulusävellyskilpailu]], [http://www.tuusula.fi/museot/erkkola/tekstisivu.tmpl?numero=285212672] |
||
*[[J. H. Erkon kirjoituskilpailu]] |
*[[J. H. Erkon kirjoituskilpailu]] |
||
Versio 9. kesäkuuta 2009 kello 13.10
| J. H. Erkko | |
|---|---|
 J. H. Erkko vanhemmalla iällään |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. tammikuuta 1849 Orimattila, Suomi |
| Kuollut | 16. marraskuuta 1906 Helsinki, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija, kulttuurivaikuttaja |
| Kirjailija | |
| Esikoisteos | Runoelmia (1870) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Juhana Heikki (Johan Henrik) Erkko (16. tammikuuta 1849 Orimattila – 16. marraskuuta 1906 Helsinki) oli suomalainen runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Erkko oli suomalaisuusaatteen kannattaja ja vaikutti tarmokkaasti kansanvalistuksen piirissä tukien nuorisoseurojen, raittiusseurojen ja työväenyhdistysten perustamista ja toimintaa.
J. H. Erkko rakennutti 1902 itselleen Erkkola-nimisen taiteilijakodin Tuusulaan. Talon suunnitteli Pekka Halonen ja se rakennettiin Erkon toivomuksesta lähelle Syvälahden torppaa, jossa Aleksis Kivi oli viettänyt 1872 viimeiset elinkuukautensa veljensä Albert Stenvallin hoidossa.
Monet J. H. Erkon runoista ovat tunnettuja lauluja muun muassa Jouluaatto (alkaa sanoin: No onkos tullut kesä) ja Kansalaislaulu (alkaa: Olet maamme armahin Suomenmaa).
Päivälehden päätoimittaja Eero Erkko oli hänen pikkuveljensä. J. H. Erkon kuolema herätti huomiota ja hautajaisissa hänen arkkuaan kantoivat Eero Erkko, Juhani Aho, Pekka Halonen, Eino Leino, Oskari Merikanto, E. N. Setälä, K. A. Castrén ja Juho Lallukka.
Julkaistuja teoksia
Runokokoelmia
- Omakustanne: Runoelmia (1870)
- Runoelmia II (1872)
- Runoelmia III (1876)
- Paimenet (1878)
- Valikoima runoelmia (1881)
- Uusia runoelmia (1885)
- Havaittuani (1885, vihko runoja ja virsiä)
- Kuplia (1890)
- Ajan varrelta (1896)
- Runoelmia ja ajatelmia (1899)
- Nuorten runoja (1903)
- Ilmojen lauluja (1904)
- Hulluuksia (1904)
Näytelmiä
- Kokkimajori (1873)
- Sotaiset veljekset (1873)
- Tietäjä (1887)
- Aino (1893)
- Kullervo (1895)
- Pohjolan häät (1902)
Muita teoksia
- Kotoisia tarinoita I−II (1881 ja 1883, novelleja)
- Uskovainen (1890, novelli)
- Pimeän tullen (1900, runoja ja suorasanaista)
- Suomalainen huoneentaulu vanhoille ja nuorille sydämeen luettavaksi (1900)
