Ero sivun ”Kino-Palatsi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kino-Palatsi''' oli [[Helsinki|Helsingissä]] [[Pohjoisesplanadi]] 39:ssä [[Keskuskatu (Helsinki) |Keskuskadun]] kulmatontilla vuosina 1911-1965 toiminut [[jugend]]-tyylinen elokuvateatteri, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Jung & Bomansson. Kino-Palatsi toimi [[Suomi-Filmi]]n ensi-iltateatterina, ja siellä pidettiin myös konsertteja ja kauneuskilpailuita. Elokuvateatteri käytti aluksi nimeä Maxim, mutta nimi muuttui, kun Suomi-Filmi osti teatterin 1919. Teatterirakennus sijaitsi korttelin sisällä, ja sinne päästiin [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] vuonna 1921 suunniteleman [[Suomen Käsityöläis-Osakepankki|Käsityöläispankin]] talon kautta. Tässä talossa oli myös Suomi-Filmin pääkonttori. |
'''Kino-Palatsi''' oli [[Helsinki|Helsingissä]] [[Pohjoisesplanadi]] 39:ssä [[Keskuskatu (Helsinki) |Keskuskadun]] kulmatontilla vuosina 1911-1965 toiminut [[jugend]]-tyylinen elokuvateatteri, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Jung & Bomansson. Kino-Palatsi toimi [[Suomi-Filmi]]n ensi-iltateatterina, ja siellä pidettiin myös konsertteja ja kauneuskilpailuita. Elokuvateatteri käytti aluksi nimeä Maxim, mutta nimi muuttui, kun Suomi-Filmi osti teatterin 1919. Teatterirakennus sijaitsi korttelin sisällä, ja sinne päästiin [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] vuonna 1921 suunniteleman [[Suomen Käsityöläis-Osakepankki|Käsityöläispankin]] talon kautta. Tässä talossa oli myös Suomi-Filmin pääkonttori. |
||
Teatterin oli tilava ja suosittu, ja sille leimaa antava piirre oli klassinen ns. kreikkalaistyylinen sisustus pylväineen ja koristeellisine seinineen. Erityisen tunnettu oli sen Keskuskadulle auennut holvimainen sisäänkäynti, johon urheilusukeltajat muodostivat [[kunniakuja]]n [[Jacques Cousteau]]n elokuvan Hiljainen maailma kutsuvierasnäytännön edellä kesällä 1965. |
Teatterin oli tilava ja suosittu, ja sille leimaa antava piirre oli klassinen ns. kreikkalaistyylinen sisustus pylväineen ja koristeellisine seinineen. Erityisen tunnettu oli sen Keskuskadulle auennut holvimainen sisäänkäynti, johon urheilusukeltajat muodostivat [[kunniakuja]]n [[Jacques Cousteau]]n elokuvan ''[[Hiljainen maailma]]'' kutsuvierasnäytännön edellä kesällä 1965. |
||
Teatterin ongelmana oli kuitenkin alusta lähtien teatterisalin kokoon nähden liian ahtaat aulatilat. |
Teatterin ongelmana oli kuitenkin alusta lähtien teatterisalin kokoon nähden liian ahtaat aulatilat.{{kenen mukaan}} |
||
Teatterin omistaja ajautui 1960-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin eikä pystynyt enää yllä pitämään tätä kylläkin suosittua teatteria. Kiinteistön vuokrasopimuksen päättyessä vuonna 1965 kiinteistö myytiin Stockmann Oy:lle; arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli tiloihin uusia toimintoja, tärkeimpänä Akateemisen Kirjakaupan. |
Teatterin omistaja ajautui 1960-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin eikä pystynyt enää yllä pitämään tätä kylläkin suosittua teatteria. Kiinteistön vuokrasopimuksen päättyessä vuonna 1965 kiinteistö myytiin [[Stockmann]] Oy:lle; arkkitehti [[Alvar Aalto]] suunnitteli tiloihin uusia toimintoja, tärkeimpänä [[Akateeminen kirjakauppa|Akateemisen Kirjakaupan]]. |
||
== Kino-Palatsin pilvenpiirtäjähanke == |
== Kino-Palatsin pilvenpiirtäjähanke == |
||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
== Viimeiset vaiheet == |
== Viimeiset vaiheet == |
||
Stockmann osti Kino-Palatsin tontin 1963, ja sekä korttelin keskellä sijainnut teatterirakennus että kadun varressa ollut pankkirakennus purettiin 1965 sen jälkeen, kun vuokrasopimus oli päättynyt. Viimeiseksi siellä useita kertoja esitetyksi elokuvaksi jäi [[Agatha Christie]]n aiheeseen perustunut ''[[Murha hotelli Laukassa]]''. Kino-Palatsin jäähyväisnäytöksessä [[1. huhtikuuta]] [[1965]] esitettiin [[Risto Orko]]n [[Jääkärin morsian (vuoden 1938 elokuva)|Jääkärin morsian]] joka oli vapautetty esityskiellosta tätä esitystä varten. Kino-Palatsin tilalle valmistui 1967-1969 Alvar Aallon suunnittelema Akateemisen kirjakaupan [[Kirjatalo]]. Akateemisen kirjakaupan valopiha sijaitsee Kino-Palatsin teatterisalin paikalla. |
|||
Nykyään Helsingissä [[Kaisaniemenkatu|Kaisaniemenkadun]] varrella on [[Kinopalatsi]]-niminen monen elokuvateatterin kokonaisuus. |
Nykyään Helsingissä [[Kaisaniemenkatu|Kaisaniemenkadun]] varrella on [[Kinopalatsi]]-niminen monen elokuvateatterin kokonaisuus. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{viitteetön}} |
|||
* [http://lib.tkk.fi/Diss/2005/isbn9512279894/ Aino Niskanen: Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa. Arkkitehdin elämäntyö ja verkostot. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2005/22 Arkkitehtuurin historia (tohtorinväitöskirja), pilvenpiirtäjähankkeesta sivuilla 162-169] |
* [http://lib.tkk.fi/Diss/2005/isbn9512279894/ Aino Niskanen: Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa. Arkkitehdin elämäntyö ja verkostot. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2005/22 Arkkitehtuurin historia (tohtorinväitöskirja), pilvenpiirtäjähankkeesta sivuilla 162-169] |
||
* [http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/41_3.html Helsingin Sanomat: Helsingin korttelit osa 41: Gaselli] |
* [http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/41_3.html Helsingin Sanomat: Helsingin korttelit osa 41: Gaselli] |
||
Versio 1. kesäkuuta 2009 kello 11.18
Kino-Palatsi oli Helsingissä Pohjoisesplanadi 39:ssä Keskuskadun kulmatontilla vuosina 1911-1965 toiminut jugend-tyylinen elokuvateatteri, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Jung & Bomansson. Kino-Palatsi toimi Suomi-Filmin ensi-iltateatterina, ja siellä pidettiin myös konsertteja ja kauneuskilpailuita. Elokuvateatteri käytti aluksi nimeä Maxim, mutta nimi muuttui, kun Suomi-Filmi osti teatterin 1919. Teatterirakennus sijaitsi korttelin sisällä, ja sinne päästiin Eliel Saarisen vuonna 1921 suunniteleman Käsityöläispankin talon kautta. Tässä talossa oli myös Suomi-Filmin pääkonttori.
Teatterin oli tilava ja suosittu, ja sille leimaa antava piirre oli klassinen ns. kreikkalaistyylinen sisustus pylväineen ja koristeellisine seinineen. Erityisen tunnettu oli sen Keskuskadulle auennut holvimainen sisäänkäynti, johon urheilusukeltajat muodostivat kunniakujan Jacques Cousteaun elokuvan Hiljainen maailma kutsuvierasnäytännön edellä kesällä 1965. Teatterin ongelmana oli kuitenkin alusta lähtien teatterisalin kokoon nähden liian ahtaat aulatilat.
Teatterin omistaja ajautui 1960-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin eikä pystynyt enää yllä pitämään tätä kylläkin suosittua teatteria. Kiinteistön vuokrasopimuksen päättyessä vuonna 1965 kiinteistö myytiin Stockmann Oy:lle; arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli tiloihin uusia toimintoja, tärkeimpänä Akateemisen Kirjakaupan.
Kino-Palatsin pilvenpiirtäjähanke
Vuonna 1928 Suomi-Filmi tilasi arkkitehti Väinö Vähäkalliolta suunnitelman samalle tontille rakennettavasta toimistopilvenpiirtäjästä, johon oli tarkoitus saada tilat Suomi-Filmin pääkonttorille, studioita sekä avarat aulatilat elokuvateatteri Kino-Palatsille. Vähäkallion ensimmäinen ehdotus oli 68 metriä korkea rakennus, jossa olisi ollut 17 maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. Esikuvana suunnitelmalle olivat New Yorkiin samoihin aikoihin valmistunut 40-kerroksinen Paramount-elokuvayhtiön pilvenpiirtäjä sekä Tukholman Kungsgatanin kaksoistornit.
Helsingin kaupungin rahatoimikamari suositti kuitenkin yhtiön jättämän rakennuslupahakemuksen hylkäämistä huhtikuussa 1928 ja toistamiseen vuotta myöhemmin. Monet arkkitehdit suhtautuivat suunnitelmaan kriittisesti, mutta lehtien palstoilla asiaan suhtauduttiin myönteisemmin. Vuonna 1930 tehtiin uusi suunnitelma, jossa rakennus oli madaltunut 11-kerroksiseksi, ja Helsingin kiinteistölautakunta puolsikin suunnitelmaa 1931 tietyin varauksin. Tässä vaiheessa Suomi-Filmin taloudellinen tilanne oli kuitenkin lamakauden myötä jo heikentynyt niin paljon, että hankkeesta luovuttiin.
Suomi-Filmi joutui myymään Kino-Palatsin kulmatontin Esplanadin puoleisen osan Suomen Käsityöläis-Osakepankille syksyllä 1931, ja huhtikuussa 1932 myytiin loput Kino-Palatsin osakkeet Kreuger & Tollille. Pilvenpiirtäjähanketta voimakkaasti ajanut toimitusjohtaja Erkki Karu erosi yhtiön johdosta 1933. Helsingin 1920-luvun lopun pilvenpiirtäjähankkeista toteutui lopulta vain 14-kerroksinen 68 metriä korkea Hotelli Torni.
Viimeiset vaiheet
Stockmann osti Kino-Palatsin tontin 1963, ja sekä korttelin keskellä sijainnut teatterirakennus että kadun varressa ollut pankkirakennus purettiin 1965 sen jälkeen, kun vuokrasopimus oli päättynyt. Viimeiseksi siellä useita kertoja esitetyksi elokuvaksi jäi Agatha Christien aiheeseen perustunut Murha hotelli Laukassa. Kino-Palatsin jäähyväisnäytöksessä 1. huhtikuuta 1965 esitettiin Risto Orkon Jääkärin morsian joka oli vapautetty esityskiellosta tätä esitystä varten. Kino-Palatsin tilalle valmistui 1967-1969 Alvar Aallon suunnittelema Akateemisen kirjakaupan Kirjatalo. Akateemisen kirjakaupan valopiha sijaitsee Kino-Palatsin teatterisalin paikalla.
Nykyään Helsingissä Kaisaniemenkadun varrella on Kinopalatsi-niminen monen elokuvateatterin kokonaisuus.
Lähteet
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |