Ero sivun ”Kuusaansaaren paperitehdas” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Rautatie ja kalusto: UPM ei enää käytä Kuusaansaaren rautatietä |
||
Rivi 97: | Rivi 97: | ||
{{Pääartikkeli|[[Kuusankosken–Voikan rautatie]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Kuusankosken–Voikan rautatie]]}} |
||
Tehdasalueelle rakennettiin myös leveäraiteinen rautatieyhteys. [[Vaihtotyö]]t |
Tehdasalueelle rakennettiin myös leveäraiteinen rautatieyhteys. [[Vaihtotyö]]t hoidettiin UPM-Kymmenen omilla vetureilla. |
||
===Veturit=== |
===Veturit=== |
Versio 10. huhtikuuta 2009 kello 15.05
Kuusaansaaren paperitehdas oli nykyisen Kymin paperitehtaan edeltäjä Kouvolan Kuusankoskella, Kymenlaaksossa. Kuusankoski Ab paperitehtaan perustivat Carl Robert Mannerheim, Samuel Werner von Troil ja 32 muuta turkulaista osakasta, lähinnä virkamiehiä, kauppiaita ja tehtailijoita 27.12.1871. Tehtaat fuusioituivat Kymin Osakeyhtiön ostaessa Voikkaan (Tampereen Kattohuopatehdas Oy) ja Kuusankoski Oy:n 3.3.1904. Voikkaan tehtaan omistaja Rudolf Elving nimitettiin toimitusjohtajaksi. Tehtaalla oli parhaimmillaan 5 paperikonetta. Suojelluissa tehdasrakennuksissa ei ole enää paperikoneita.
Tehtaan paperikoneet
Viimeisimmät paperikoneet PK1 ja PK2 työllistivät sulkemisvaiheessa noin 70 työntekijää.
Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
Paperikone PK I | James Bertram & Son | 1873–1881 | 80" (2032 mm) | Tuhoutui tulipalossa | ||||
Paperikone PK I (uusi) | James Bertram & Son | 1891–1923 | 80" (2032 mm) | Romutettu | ||||
Paperikone PK II | Bentley & Jackson | 1896–1939 | 90" (2286 mm) | Romutettu | ||||
Paperikone PK III | Pusey & Jones | 1897-19xx | 101" (2565 mm) | Romutettu | ||||
Paperikone PK1 | Voith | 1935–2005 | 3150 mm | 220 m/min | MG-paperi (35-100 g/m²), 11 000 t/a | Kone purettu 09/2008, rakennus suojeltu Myynti-ilmoitus, Jenkkisylinteri d=4,2 m | ||
Paperikone PK2 | Voith | 1936–2005 | 3120 mm | 175 m/min | MG-paperi (18-50 g/m²), 9000 t/a | Kone purettu 09/2008, rakennus suojeltu Myynti-ilmoitus, Jenkkisylinteri d=4,2 m |
PK1 ja PK2 tuotanto oli yhteensä noin 20 000 t vuodessa.
Katso myös
Kemianteollisuus
- Klooritehdas (1902–1927), alkalikloridielektrolyysimenetelmä (Siemens). Tuote: natriumhypokloriitti
- Klooritehdas (1927–1935), elektrolyyttinen kloorikalkkimenetelmä (Krebs). Tuote: kloorikaasu
- Klooritehdas (1936–1994), elohopeakennomenetelmä. Tuotteet: kloorikaasu, lipeä, hypokloriitti, Ky-5 (1939-1994), Sinesto B
- Vetyperoksiditehdas (?-196x)
- Klooridoksiditehdas (1991-)(Finnish Chemicals 1991-2004, Kemira 2005-), klooridioksidivesi, suolahappo, hypokloriitti, Sinesto B (Basf Oy:n sopimusvalmist. 1999-)
Sähkövoiman tuotanto
- Tasavirtaa ja myöh. myös vaihtovirtaa (1884-1946?) Kuusaansaaressa, yht. teho Kymintehtaan kanssa v. 1939: 3,88 MW
- Kuusankosken vesivoimalaitos (1946, 1949, 1951-), teho 29,4 MW, 3 kpl Kaplan-turbiinia
Rautatie ja kalusto
Tehdasalueella toimi vuosina 1918-1960 Kuusankosken ja Voikkaan tehdasalueet yhdistänyt 5,5 km mittainen kapearaiteinen rautatie. Radasta on jäljellä suojeltu tallirakennus Voikkaan tehdasalueella, yksi moottoriveturi ja kaksi matkustajavaunua Jokioisten museorautatiellä. Lisäksi säilyneenä ovat radalla liikennöineet kaksi umpitavaravaunua sekä kaivinkoneen kuljetusta varten oleva raskaskuljetuslavetti.
- Pääartikkeli: Kuusankosken–Voikan rautatie
Tehdasalueelle rakennettiin myös leveäraiteinen rautatieyhteys. Vaihtotyöt hoidettiin UPM-Kymmenen omilla vetureilla.
Veturit
Tehdasalueen vaihtotöissä käytettiin keltaiseksi maalattuja teollisuusvetureita. Aiemmin samoja vetureita käytettiin yhdessä Voikkaan paperitehtaan kanssa. Vaihtotyöt UPM-Kymmene Oyj:n omalla kalustolla loppuivat Kuusankoskella vuodenvaihteessa 2008-2009.
- Nro 2000 Dv15 (Poistetaan käytöstä vuodenvaihteessa 2008-2009)
- Nro 15 Valmet Move 66 (myyty MVH:lle vuonna 2007)
- Nro 14 Valmet Move 90 (Poistetaan käytöstä vuodenvaihteessa 2008-2009)
- Nro 13 Valmet Move51h vuosimalli 1960 (käytössä 1960-1979 ja 1983-198x. Käytössä 1979-1983 Hallan sahalla)
- Nro 12 Valmet Move51m (siirretty Hallan sahalle varaveturiksi)
- Nro 10 Valmet Move 66 1973 (siirretty Kaukaalle vuonna 1996)
Tehtaalla on ollut myös muita vetureita.
Katso myös
Lähteet
- Kuusaansaaren jenkit, Lyhytelokuva Kymin vanhoista MG-koneista musiikin säestyksellä, kesto: 5 min, 1995lähde tarkemmin?
- Tuuri, Antti. UPM-Kymmene, Metsän jättiläisen synty. Otava, (1999)lähde tarkemmin?
- Heikkilä, Jouko Sampo. Kertomus suomalaisesta paperista ja paperintekijöistä. Musta taide, 2008lähde tarkemmin?