Ero sivun ”Kuusaansaaren paperitehdas” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Rautatie ja kalusto: UPM ei enää käytä Kuusaansaaren rautatietä
Rivi 97: Rivi 97:
{{Pääartikkeli|[[Kuusankosken–Voikan rautatie]]}}
{{Pääartikkeli|[[Kuusankosken–Voikan rautatie]]}}


Tehdasalueelle rakennettiin myös leveäraiteinen rautatieyhteys. [[Vaihtotyö]]t hoidetaan UPM-Kymmenen omilla vetureilla.
Tehdasalueelle rakennettiin myös leveäraiteinen rautatieyhteys. [[Vaihtotyö]]t hoidettiin UPM-Kymmenen omilla vetureilla.


===Veturit===
===Veturit===

Versio 10. huhtikuuta 2009 kello 15.05

Kuusaansaaren paperitehdas oli nykyisen Kymin paperitehtaan edeltäjä Kouvolan Kuusankoskella, Kymenlaaksossa. Kuusankoski Ab paperitehtaan perustivat Carl Robert Mannerheim, Samuel Werner von Troil ja 32 muuta turkulaista osakasta, lähinnä virkamiehiä, kauppiaita ja tehtailijoita 27.12.1871. Tehtaat fuusioituivat Kymin Osakeyhtiön ostaessa Voikkaan (Tampereen Kattohuopatehdas Oy) ja Kuusankoski Oy:n 3.3.1904. Voikkaan tehtaan omistaja Rudolf Elving nimitettiin toimitusjohtajaksi. Tehtaalla oli parhaimmillaan 5 paperikonetta. Suojelluissa tehdasrakennuksissa ei ole enää paperikoneita.

Tehtaan paperikoneet

Viimeisimmät paperikoneet PK1 ja PK2 työllistivät sulkemisvaiheessa noin 70 työntekijää.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Paperikone PK I James Bertram & Son 1873–1881 80" (2032 mm) Tuhoutui tulipalossa
Paperikone PK I (uusi) James Bertram & Son 1891–1923 80" (2032 mm) Romutettu
Paperikone PK II Bentley & Jackson 1896–1939 90" (2286 mm) Romutettu
Paperikone PK III Pusey & Jones 1897-19xx 101" (2565 mm) Romutettu
Paperikone PK1 Voith 1935–2005 3150 mm 220 m/min MG-paperi (35-100 g/m²), 11 000 t/a Kone purettu 09/2008, rakennus suojeltu Myynti-ilmoitus, Jenkkisylinteri d=4,2 m
Paperikone PK2 Voith 1936–2005 3120 mm 175 m/min MG-paperi (18-50 g/m²), 9000 t/a Kone purettu 09/2008, rakennus suojeltu Myynti-ilmoitus, Jenkkisylinteri d=4,2 m

PK1 ja PK2 tuotanto oli yhteensä noin 20 000 t vuodessa.

Katso myös

Kemianteollisuus

  • Klooritehdas (1902–1927), alkalikloridielektrolyysimenetelmä (Siemens). Tuote: natriumhypokloriitti
  • Klooritehdas (1927–1935), elektrolyyttinen kloorikalkkimenetelmä (Krebs). Tuote: kloorikaasu
  • Klooritehdas (1936–1994), elohopeakennomenetelmä. Tuotteet: kloorikaasu, lipeä, hypokloriitti, Ky-5 (1939-1994), Sinesto B
  • Vetyperoksiditehdas (?-196x)
  • Klooridoksiditehdas (1991-)(Finnish Chemicals 1991-2004, Kemira 2005-), klooridioksidivesi, suolahappo, hypokloriitti, Sinesto B (Basf Oy:n sopimusvalmist. 1999-)

Sähkövoiman tuotanto

  • Tasavirtaa ja myöh. myös vaihtovirtaa (1884-1946?) Kuusaansaaressa, yht. teho Kymintehtaan kanssa v. 1939: 3,88 MW
  • Kuusankosken vesivoimalaitos (1946, 1949, 1951-), teho 29,4 MW, 3 kpl Kaplan-turbiinia

Rautatie ja kalusto

Tehdasalueella toimi vuosina 1918-1960 Kuusankosken ja Voikkaan tehdasalueet yhdistänyt 5,5 km mittainen kapearaiteinen rautatie. Radasta on jäljellä suojeltu tallirakennus Voikkaan tehdasalueella, yksi moottoriveturi ja kaksi matkustajavaunua Jokioisten museorautatiellä. Lisäksi säilyneenä ovat radalla liikennöineet kaksi umpitavaravaunua sekä kaivinkoneen kuljetusta varten oleva raskaskuljetuslavetti.

Tehdasalueelle rakennettiin myös leveäraiteinen rautatieyhteys. Vaihtotyöt hoidettiin UPM-Kymmenen omilla vetureilla.

Veturit

UPM-Kymmene Oyj:n Move66-veturi tallissaan Kuusankoskella

Tehdasalueen vaihtotöissä käytettiin keltaiseksi maalattuja teollisuusvetureita. Aiemmin samoja vetureita käytettiin yhdessä Voikkaan paperitehtaan kanssa. Vaihtotyöt UPM-Kymmene Oyj:n omalla kalustolla loppuivat Kuusankoskella vuodenvaihteessa 2008-2009.

Tehtaalla on ollut myös muita vetureita.

Katso myös

Lähteet

  • Kuusaansaaren jenkit, Lyhytelokuva Kymin vanhoista MG-koneista musiikin säestyksellä, kesto: 5 min, 1995lähde tarkemmin?
  • Tuuri, Antti. UPM-Kymmene, Metsän jättiläisen synty. Otava, (1999)lähde tarkemmin?
  • Heikkilä, Jouko Sampo. Kertomus suomalaisesta paperista ja paperintekijöistä. Musta taide, 2008lähde tarkemmin?

Malline:Tynkä/Kymenlaakso