Ero sivun ”Bettine Jahn” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Kuva |
p Botti lisäsi: en:Bettine Jahn |
||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
[[de:Bettine Jahn]] |
[[de:Bettine Jahn]] |
||
[[en:Bettine Jahn]] |
|||
[[fr:Bettine Jahn]] |
[[fr:Bettine Jahn]] |
||
[[no:Bettine Jahn]] |
[[no:Bettine Jahn]] |
||
Versio 1. maaliskuuta 2009 kello 21.22
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Bettine Jahn (oikealla) | |||
Maa:  Itä-Saksa
| |||
| Naisten yleisurheilu | |||
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Helsinki 1983 | 100 metrin aidat | |
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Budapest 1983 | 60 metrin aidat | |
 Hopeaa |
Milano 1982 | 60 metrin aidat | |
Bettine Jahn (o.s. Gärtz, s. 3. elokuuta 1958 Karl-Marx-Stadt) on entinen itäsaksalainen pika-aitajuoksija.
Bettine Jahn alitti vuonna 1980 ensimmäisen kerran urallaan 13 sekunnin rajan 100 metrin aitajuoksussa. Hän sijoittui Moskovan 1980 olympialaisten loppukilpailussa seitsemänneksi. Ateenan EM-kilpailuissa 1982 hän sijoittui neljänneksi. Sisäratojen EM-kilpailuissa 1983 hän juoksi 60 metrin aitajuoksussa hallimaailmanennätyksen 7,75 s. Ulkoradoilla hän juoksi 100 metrin aitajuoksun ennätyksekseen 12,42 s. Helsingin MM-kilpailuissa 1983 hän voitti kultaa maailmanennätyksen alittavalla ajalla 12,35 m, jota ei myötätuulen (+ 2,4 m/s) vuoksi hyväksytty maailmanennätykseksi. Los Angelesin 1984 olympialaisiin Jahn ei päässyt maansa olympiaboikotin vuoksi.
Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä, s. 890. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
|
1983: Bettine Jahn | 1987: Ginka Zagortševa | 1991: Ljudmila Narožilenko | 1993: Gail Devers | 1995: Gail Devers | 1997: Ludmila Engquist | 1999: Gail Devers | 2001: Anjanette Kirkland | 2003: Perdita Felicien | 2005: Michelle Perry | 2007: Michelle Perry | 2009: Brigitte Foster-Hylton | 2011: Sally Pearson | 2013: Brianna Rollins | 2015: Danielle Williams | 2017: Sally Pearson | 2019: Nia Ali | 2022: Oluwatobiloba Amusan | 2023: Danielle Williams | |