Ero sivun ”Vuokkokala” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
ArthurBot (keskustelu | muokkaukset)
88 308 muokkausta
p Botti lisäsi: cs:Klaun očkatý
p per request + fixes using AWB
Rivi 15: Rivi 15:
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
| alaluokka = [[Uusviuhkaeväiset]] ''Neopterygii''
| alaluokka = ''[[Neopterygii]]''
| lahko = [[Ahvenkalat]] ''Perciformes''
| lahko = [[Ahvenkalat]] ''Perciformes''
| heimo = [[Koralliahvenet]] ''Pomacentridae''
| heimo = [[Koralliahvenet]] ''Pomacentridae''
Rivi 32: Rivi 32:


== Koko ja ulkonäkö ==
== Koko ja ulkonäkö ==
Vuokkokala on noin 5-7 cm pitkä, pyöreämuotoinen, ja siinä on leveitä oransseja ja valkoisia raitoja, joiden välissä hyvin kapea musta raita. Ensimmäinen valkoinen raita on silmän takana, toinen kalan puolivälissä, ja siinä on pullistuma eteenpäin, ja kolmas raita on pyrstön tyvessä. Naara on suurempi kuin koiras.
Vuokkokala on noin 5-7 cm pitkä, pyöreämuotoinen, ja siinä on leveitä oransseja ja valkoisia raitoja, joiden välissä hyvin kapea musta raita. Ensimmäinen valkoinen raita on silmän takana, toinen kalan puolivälissä, ja siinä on pullistuma eteenpäin, ja kolmas raita on pyrstön tyvessä. Naara on suurempi kuin koiras.


Australian rannikolla tavataan harvinaista, normaalia tummempaa muotoa.<ref name="WET">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.wetwebmedia.com/clownfis.htm | Nimeke = The Clownfishes, Damsels of the subfamily Amphiprionae, Part 1 | Tekijä = Fenner, B. | Julkaisija = Wet Web Media | Viitattu = 5.1.2009}}</ref> Myös tätä tummaa muotoa kasvatetaan akvaariohoidokiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.liveaquaria.com/product/prod_display.cfm?c=15+1926+1114&pcatid=1114 | Nimeke = Black & White Ocellaris - Tank bred | Julkaisija = Liveaquaria.com | Viitattu = 5.1.2008}}</ref>
Australian rannikolla tavataan harvinaista, normaalia tummempaa muotoa.<ref name="WET">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.wetwebmedia.com/clownfis.htm | Nimeke = The Clownfishes, Damsels of the subfamily Amphiprionae, Part 1 | Tekijä = Fenner, B. | Julkaisija = Wet Web Media | Viitattu = 5.1.2009}}</ref> Myös tätä tummaa muotoa kasvatetaan akvaariohoidokiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.liveaquaria.com/product/prod_display.cfm?c=15+1926+1114&pcatid=1114 | Nimeke = Black & White Ocellaris - Tank bred | Julkaisija = Liveaquaria.com | Viitattu = 5.1.2008}}</ref>
Rivi 49: Rivi 49:
Jos vuokkoa ei löydy, vuokkokalat hakevat jonkun suojaisen kohteen "vuokonkorvikkeeksi". Parhaiten käy pitkätentakkelinen [[kivikorallit|koralli]], kuten ''Euphyllia''- ja ''Goniopora''-lajit, mutta akvaariossa sopivan muotoinen kukkaruukun kappale<ref name = "REEFKEEPING"/> tai jopa lämmityslaite voi kelvata. Vuokkokalat sopivat pieniinkin alle 100 litraisiinkin akvaarioihin.
Jos vuokkoa ei löydy, vuokkokalat hakevat jonkun suojaisen kohteen "vuokonkorvikkeeksi". Parhaiten käy pitkätentakkelinen [[kivikorallit|koralli]], kuten ''Euphyllia''- ja ''Goniopora''-lajit, mutta akvaariossa sopivan muotoinen kukkaruukun kappale<ref name = "REEFKEEPING"/> tai jopa lämmityslaite voi kelvata. Vuokkokalat sopivat pieniinkin alle 100 litraisiinkin akvaarioihin.


Vuokkokalat ovat pariuskollisia ja kutevat saman vuokon läheisyydessä jota ne pitävät isäntänään. Ennen kututapahtumaa koiras puhdistaa pesäksi alueen kalliopohjalta, läheltä vuokon suojaavia lonkeroita. Soidinmenojen aikana koiras näykkii ja ajaa naarasta takaa. Se tulee aggressiiviseksi myös muita kaloja kohtaan. Kuteminen ajoittuu täydenkuun aikaan aamun tunteihin. Naaras munii 100-1000 oranssinsävyistä, noin 3-4 mm kokoista mätimunaa parin tunnin aikana. Koiras ui sen perässä ja hedelmöittää mätimunat, jotka tarttuvat pesään ohuella seitillä. Mätimunien kuoriutuminen kestää lämpötilasta riippuen noin viikon. Niistä kuoriutuu toukkia, jotka elävät meren pinnass aplanktonin joukossa 8-12 päivää. Sen jälkeen ne painuvat lähelle pohjaa, muuttuva tpikkukalojen näköisiksi ja alkavat etsiä sopivaa isäntävuokkoa.<ref name="ADW"/>
Vuokkokalat ovat pariuskollisia ja kutevat saman vuokon läheisyydessä jota ne pitävät isäntänään. Ennen kututapahtumaa koiras puhdistaa pesäksi alueen kalliopohjalta, läheltä vuokon suojaavia lonkeroita. Soidinmenojen aikana koiras näykkii ja ajaa naarasta takaa. Se tulee aggressiiviseksi myös muita kaloja kohtaan. Kuteminen ajoittuu täydenkuun aikaan aamun tunteihin. Naaras munii 100-1000 oranssinsävyistä, noin 3-4&nbsp;mm kokoista mätimunaa parin tunnin aikana. Koiras ui sen perässä ja hedelmöittää mätimunat, jotka tarttuvat pesään ohuella seitillä. Mätimunien kuoriutuminen kestää lämpötilasta riippuen noin viikon. Niistä kuoriutuu toukkia, jotka elävät meren pinnass aplanktonin joukossa 8-12 päivää. Sen jälkeen ne painuvat lähelle pohjaa, muuttuva tpikkukalojen näköisiksi ja alkavat etsiä sopivaa isäntävuokkoa.<ref name="ADW"/>


Muiden ''Amphiprioninae''-alaheimon lajien tapaan vuokkokalatkin voivat vaihtaa sukupuolta. Vastaskuoriutuneet pikkukalat ovat kaikki koiraita. Yhdessä vuokossa elää hallitseva naaras ja koiras ja mahdollisesti jouko pienempiä koiraita. Naaras on kooltaan suurin ja hallitsee kaikkia muita, vahvin koiras rökittää puolestaan nuorempiaan. Jos naaras kuolee, suurin koiras muuttuu naaraaksi.<ref name="ADW"/>
Muiden ''Amphiprioninae''-alaheimon lajien tapaan vuokkokalatkin voivat vaihtaa sukupuolta. Vastaskuoriutuneet pikkukalat ovat kaikki koiraita. Yhdessä vuokossa elää hallitseva naaras ja koiras ja mahdollisesti jouko pienempiä koiraita. Naaras on kooltaan suurin ja hallitsee kaikkia muita, vahvin koiras rökittää puolestaan nuorempiaan. Jos naaras kuolee, suurin koiras muuttuu naaraaksi.<ref name="ADW"/>
Rivi 68: Rivi 68:


[[Luokka:Meriakvaariokalat]]
[[Luokka:Meriakvaariokalat]]
[[Luokka:koralliahvenet]]
[[Luokka:Koralliahvenet]]


[[id:Ikan badut Ocellaris]]
[[id:Ikan badut Ocellaris]]

Versio 12. helmikuuta 2009 kello 20.32

Vuokkokala
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Heimo: Koralliahvenet Pomacentridae
Alaheimo: Amphiprioninae
Suku: Vuokkokalat Amphiprion
Laji: ocellaris
Kaksiosainen nimi

Amphiprion ocellaris
Cuvier, 1830

Katso myös

  Vuokkokala Wikispeciesissä
  Vuokkokala Commonsissa

Vuokkokala (Amphiprion ocellaris) on suosituin merivesiakvaarion kala.[1] Se oli pääosassa filmissä Nemoa etsimässä. Sen englanninkielinen nimi on clownfish, ja suomennoksia klovnikala,[2] tai jopa pellekala,[3] näkee silloin tällöin.

Akvaarioissa pidetään muitakin vuokkokalalajeja; kaiken kaikkiaan lajeja on kolmisenkymmentä.[4]

Koko ja ulkonäkö

Vuokkokala on noin 5-7 cm pitkä, pyöreämuotoinen, ja siinä on leveitä oransseja ja valkoisia raitoja, joiden välissä hyvin kapea musta raita. Ensimmäinen valkoinen raita on silmän takana, toinen kalan puolivälissä, ja siinä on pullistuma eteenpäin, ja kolmas raita on pyrstön tyvessä. Naara on suurempi kuin koiras.

Australian rannikolla tavataan harvinaista, normaalia tummempaa muotoa.[5] Myös tätä tummaa muotoa kasvatetaan akvaariohoidokiksi.[6]

Vuokkokala muistuttaa paljon kiilavuokkokalaa (Amphiprion ocellaris), varmin tapa erottaa ne on laskea selkäevän ruodot, joita on kiilavuokkokalalla aina 10, vuokkokalalla yleensä 11. Aidolla vuokkokalalla ei myöskään ole koskaan leveää mustaa reunusta evissään.[7] Myös risteytymiä esiintyy akvaariokaupassa.[5]

Alkuperä

Vuokkokalat ovat kotoisin lämpimältä Tyyneltä valtamereltä ja Intian valtameren itäosista: aluetta rajaavat Andamaanit ja Nikobaarit, Thaimaa, Malesia, Australian luoteisrannikko, Singapore, Indonesia ja Filippiinit.[8] Ne elävät laguuneissa ja suojaisilla koralliriutoilla korkeintaan 15 metrin syvyydessä. Vuokkokalat ovat suosittuja akvaariokaloja, ja ne saadaan varsin helposti lisääntymään myös akvaario-oloissa.[9]

Käyttäytyminen ja lisääntyminen

Vuokkokalapari Heteractis magnifica -vuokon suojissa

Luonnossa vuokkokalat elävät symbioosissa merivuokon kanssa. Jollakin tavalla vuokkokala on immuuni isäntävuokkonsa polttaville lonkeroille - suojausmenetelmän biologian yksityiskohdat ovat vielä selvittämättä, mutta ne liittynevät vuokon ihoa suojaavaan limakerrokseen.[1] Pedot sen sijaan välttävät tulemasta liian lähelle merivuokkoa. "Vuokraksi" vuokkokalat tiputtelevat isäntävuokolleen ruoantähteitä.

Luonnossa vuokkokalojen on havaittu käyttävän isäntinään Heteractis magnifica -vuokkoja sekä Stichodactyla suvun lajeja Stichodactyla gigantea ja Stichodactyla mertensii.[9] Jos vuokkoa ei löydy, vuokkokalat hakevat jonkun suojaisen kohteen "vuokonkorvikkeeksi". Parhaiten käy pitkätentakkelinen koralli, kuten Euphyllia- ja Goniopora-lajit, mutta akvaariossa sopivan muotoinen kukkaruukun kappale[1] tai jopa lämmityslaite voi kelvata. Vuokkokalat sopivat pieniinkin alle 100 litraisiinkin akvaarioihin.

Vuokkokalat ovat pariuskollisia ja kutevat saman vuokon läheisyydessä jota ne pitävät isäntänään. Ennen kututapahtumaa koiras puhdistaa pesäksi alueen kalliopohjalta, läheltä vuokon suojaavia lonkeroita. Soidinmenojen aikana koiras näykkii ja ajaa naarasta takaa. Se tulee aggressiiviseksi myös muita kaloja kohtaan. Kuteminen ajoittuu täydenkuun aikaan aamun tunteihin. Naaras munii 100-1000 oranssinsävyistä, noin 3-4 mm kokoista mätimunaa parin tunnin aikana. Koiras ui sen perässä ja hedelmöittää mätimunat, jotka tarttuvat pesään ohuella seitillä. Mätimunien kuoriutuminen kestää lämpötilasta riippuen noin viikon. Niistä kuoriutuu toukkia, jotka elävät meren pinnass aplanktonin joukossa 8-12 päivää. Sen jälkeen ne painuvat lähelle pohjaa, muuttuva tpikkukalojen näköisiksi ja alkavat etsiä sopivaa isäntävuokkoa.[9]

Muiden Amphiprioninae-alaheimon lajien tapaan vuokkokalatkin voivat vaihtaa sukupuolta. Vastaskuoriutuneet pikkukalat ovat kaikki koiraita. Yhdessä vuokossa elää hallitseva naaras ja koiras ja mahdollisesti jouko pienempiä koiraita. Naaras on kooltaan suurin ja hallitsee kaikkia muita, vahvin koiras rökittää puolestaan nuorempiaan. Jos naaras kuolee, suurin koiras muuttuu naaraaksi.[9]

Ravinto ja vesiolot

Vuokkokala elää puhtaassa suolavedessä ja syö lihapitoista ruokaa.[10] Luonnossa ne syövät lähinnä eläinplanktonia, jonkun verran myös kasviplanktonia ja levää. Niiden on havaittu myös syövän loisia isäntänä toimivasta merivuokosta.[9]

Wilkerson määritteli vuokkokalan poikasten kehittymiselle riittävät vesiolot näin: pH välillä 7.7 - 8.3, ammoniakkia pH:ssa 8.3 korkeintaan 3ppm, pHssa 7.5 korkeintaan 25 ppm, ominaispaino 1.018-1.026, nitriittiä alle 20 ppm, nitraattia alle 100 ppm ja lämpötila välillä 22-28 C.[11] Aikuiset kalat ovat yleensä kestävämpiä vesiolojen vaihteluille, mutta käytännnössä aikuisten vuokkokalojen akvaariossa vesiolojen seuranta liittyy usein isäntävuokon hyvinvointiin.

Lähteet

Kirjallisuutta

  • Wilkerson, J.D.: Clownfishes - A Guide to Their Captive Care, Breeding & Natural History. Neptune City, NJ, USA: T.F.H Publications Inc., 2001. ISBN 1-890087-04-1.

Viitteet

  1. ↑ a b c Time to Quit Clownin' Around Reefkeeping.com.
  2. ↑ Nemoa etsimässä YLE.
  3. ↑ Nemoa etsimässä Elokuvateatteri.com.
  4. ↑ ITIS (taksonomian lähde)
  5. ↑ a b Fenner, B.: The Clownfishes, Damsels of the subfamily Amphiprionae, Part 1 Wet Web Media. Viitattu 5.1.2009.
  6. ↑ Black & White Ocellaris - Tank bred Liveaquaria.com. Viitattu 5.1.2008.
  7. ↑ Lee, J.: "Amphiprion percula" 2003. Animal Diversity Web. Viitattu 4.1 2009.
  8. ↑ Amphiprion ocellaris (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e Newcomb, D. and W. Fink. 2004. "Amphiprion ocellaris", Animal Diversity Web. 4.12009
  10. ↑ Meriakvaarion perustamismanuaali
  11. ↑ Wilkerson, s. 199

AIheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vuokkokala&oldid=6264208”