Ero sivun ”Maanpuolustuskoulutus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
wikitystä |
Jäsennystä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Maanpuolustuskoulutus''' on erotuksena asevelvollisuuteen liittyvästä pakollisesta koulutuksesta [[vapaaehtoinen maanpuolustus|vapaaehtoista maanpuolustusta]] tukevaa |
'''Maanpuolustuskoulutus''' on erotuksena asevelvollisuuteen liittyvästä pakollisesta koulutuksesta [[vapaaehtoinen maanpuolustus|vapaaehtoista maanpuolustusta]] tukevaa koulutusta. |
||
==Historiaa== |
|||
Määrällisesti laajinta maanpuolustuskoulutusta tarjoaa [[Maanpuolustuskoulutusyhdistys]] (MPK), mihin sisältyy turvallisuus-, varautumis-, johtamis-, kouluttajakoulutusta sekä sotilaallista koulutusta, muita koulutustapahtumia ja muuta koulutuksen järjestämiseen liittyvää toimintaa. Koulutus järjestetään 19 alueellisessa maanpuolustuspiirissä sekä valtakunnallisissa meri- ja ilmapuolustuspiireissä. |
|||
| ⚫ | [[Suojeluskunta]]järjestö aloitti Suomen maanpuolustuskoulutuksen vapaaehtoistoimintana [[Suomen sisällissota|vuoden 1918 tapahtumien]] jälkeen, kun katsottiin yleisesti, että sotilaskunnon ylläpitäminen olisi maanpuolustukselle hyväksi. [[Talvisota|Talvisodan]] noin 350 000 suomalaissotilaasta noin kolmasosa oli hankkinut sotilaskoulutusta myös suojeluskunnassa. Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin [[Moskovan välirauha]]nsopimuksen perusteella ja Suomessa kiellettiin järjestäytyminen sotilaallisilla perusteilla. Myös suojeluskuntien naistoiminnasta vastannut [[Lotta Svärd]] -järjestö lakkautettiin. |
||
==Koulutus nykyään== |
|||
Määrällisesti laajinta maanpuolustuskoulutusta tarjoaa [[Maanpuolustuskoulutusyhdistys]] (MPK), mihin sisältyy turvallisuus-, varautumis-, johtamis-, kouluttajakoulutusta sekä sotilaallista koulutusta, muita koulutustapahtumia ja muuta koulutuksen järjestämiseen liittyvää toimintaa. Koulutus järjestetään 19 alueellisessa maanpuolustuspiirissä sekä valtakunnallisissa meri- ja ilmapuolustuspiireissä. [[1990-luku|1990-luvulla]] virinnyt maanpuolustushenki loi edellytykset MPK:n perustamiselle, koska valtiovalta halusi järjestää maanpuolustuskentän koordinoitavaksi kokonaisuudeksi. Valtion tukea nauttiva MPK koordinoikin nykyään monenlaisia toimintoja. Yhdistyslaki on muodoltaan demokraattinen. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan ei liity minkäänlaisia sotilaallisesti järjestäytyneitä joukkoja, vaan se toimii yksinomaan koulutuksen järjestäjänä. Kaikki muodostettavat joukot, myös maakuntajoukot ovat tavanomaisella tavalla osa puolustusvoimien kriisiajan organisaatiota. Maakuntajoukkojen koulutustavoitteet aluksi voivat liittyä [[vartio]]komppania ja vartiopataljoonatoimintaan paikallisesti. Niistä voi muodostua myös torjuntapataljoona. |
|||
Muuta maanpuolustukseen liittyvää koulutusta tai turvallisuuspolitiikkaan liittyvää opetusta annetaan reserviläisyhdistysten tai maanpuolustuskiltojen piirissä. Killat keskittyvät myös historian ja perinteiden vaalimiseen. |
Muuta maanpuolustukseen liittyvää koulutusta tai turvallisuuspolitiikkaan liittyvää opetusta annetaan reserviläisyhdistysten tai maanpuolustuskiltojen piirissä. Killat keskittyvät myös historian ja perinteiden vaalimiseen. |
||
| ⚫ | Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on olemassa myös Suomea ympäröivissä maissa, mutta koulutuksen luonne vaihtelee maittain perinteiden ja lainsäädännön mukaisesti. Näin ollen se voi olla operatiivisesti autonomisempaa kuin Suomessa. [[Viro]]ssa vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus liittyy kiinteästi [[Kaitseliit]]tiin, Ruotsissa [[Hemvärnet]]iin. |
||
| ⚫ | [[Suojeluskunta]]järjestö aloitti Suomen maanpuolustuskoulutuksen vapaaehtoistoimintana [[Suomen sisällissota|vuoden 1918 tapahtumien]] jälkeen, kun katsottiin yleisesti, että sotilaskunnon ylläpitäminen olisi maanpuolustukselle hyväksi. [[Talvisota|Talvisodan]] noin 350 000 suomalaissotilaasta noin kolmasosa oli hankkinut sotilaskoulutusta myös suojeluskunnassa. |
||
==Katso myös== |
|||
Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin [[Moskovan välirauha]]nsopimuksen perusteella ja Suomessa kiellettiin järjestäytyminen sotilaallisilla perusteilla. Myös suojeluskuntien naistoiminnasta vastannut [[Lotta Svärd]] -järjestö lakkautettiin. [[Yhdistyslaki]] on muodoltaan demokraattinen. |
|||
* [[Reserviläinen (lehti)|''Reserviläinen'']]-lehti, reserviläisjärjestöjen äänenkannattaja |
|||
1990-luvulla virinnyt maanpuolustushenki loi edellytykset MPK:n perustamiselle, koska valtiovalta halusi järjestää maanpuolustuskentän koordinoitavaksi kokonaisuudeksi. Valtion tukea nauttiva MPK koordinoikin nykyään monenlaisia toimintoja. |
|||
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan ei liity minkäänlaisia sotilaallisesti järjestäytyneitä joukkoja, vaan se toimii yksinomaan koulutuksen järjestäjänä. Kaikki muodostettavat joukot, myös maakuntajoukot ovat tavanomaisella tavalla osa puolustusvoimien kriisiajan organisaatiota. Maakuntajoukkojen koulutustavoitteet aluksi voivat liittyä [[vartio]]komppania ja vartiopataljoonatoimintaan paikallisesti. Niistä voi muodostua myös [[torjuntapataljoona]]. |
|||
| ⚫ | Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on olemassa myös Suomea ympäröivissä maissa, mutta koulutuksen luonne vaihtelee maittain perinteiden ja lainsäädännön mukaisesti. Näin ollen se voi olla operatiivisesti autonomisempaa kuin Suomessa. [[Viro]]ssa vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus liittyy kiinteästi [[Kaitseliit]]tiin, Ruotsissa [[Hemvärnet]]iin. |
||
== |
==Aiheesta muualla== |
||
*[https://www.mpky.fi/ Maanpuolustuskoulutusyhdistys] |
*[https://www.mpky.fi/ Maanpuolustuskoulutusyhdistys] |
||
*[http://www.rul.fi/fi/index.html Reserviupseeriliitto] |
*[http://www.rul.fi/fi/index.html Reserviupseeriliitto] |
||
Versio 5. joulukuuta 2008 kello 09.03
Maanpuolustuskoulutus on erotuksena asevelvollisuuteen liittyvästä pakollisesta koulutuksesta vapaaehtoista maanpuolustusta tukevaa koulutusta.
Historiaa
Suojeluskuntajärjestö aloitti Suomen maanpuolustuskoulutuksen vapaaehtoistoimintana vuoden 1918 tapahtumien jälkeen, kun katsottiin yleisesti, että sotilaskunnon ylläpitäminen olisi maanpuolustukselle hyväksi. Talvisodan noin 350 000 suomalaissotilaasta noin kolmasosa oli hankkinut sotilaskoulutusta myös suojeluskunnassa. Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin Moskovan välirauhansopimuksen perusteella ja Suomessa kiellettiin järjestäytyminen sotilaallisilla perusteilla. Myös suojeluskuntien naistoiminnasta vastannut Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin.
Koulutus nykyään
Määrällisesti laajinta maanpuolustuskoulutusta tarjoaa Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK), mihin sisältyy turvallisuus-, varautumis-, johtamis-, kouluttajakoulutusta sekä sotilaallista koulutusta, muita koulutustapahtumia ja muuta koulutuksen järjestämiseen liittyvää toimintaa. Koulutus järjestetään 19 alueellisessa maanpuolustuspiirissä sekä valtakunnallisissa meri- ja ilmapuolustuspiireissä. 1990-luvulla virinnyt maanpuolustushenki loi edellytykset MPK:n perustamiselle, koska valtiovalta halusi järjestää maanpuolustuskentän koordinoitavaksi kokonaisuudeksi. Valtion tukea nauttiva MPK koordinoikin nykyään monenlaisia toimintoja. Yhdistyslaki on muodoltaan demokraattinen. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan ei liity minkäänlaisia sotilaallisesti järjestäytyneitä joukkoja, vaan se toimii yksinomaan koulutuksen järjestäjänä. Kaikki muodostettavat joukot, myös maakuntajoukot ovat tavanomaisella tavalla osa puolustusvoimien kriisiajan organisaatiota. Maakuntajoukkojen koulutustavoitteet aluksi voivat liittyä vartiokomppania ja vartiopataljoonatoimintaan paikallisesti. Niistä voi muodostua myös torjuntapataljoona.
Muuta maanpuolustukseen liittyvää koulutusta tai turvallisuuspolitiikkaan liittyvää opetusta annetaan reserviläisyhdistysten tai maanpuolustuskiltojen piirissä. Killat keskittyvät myös historian ja perinteiden vaalimiseen.
Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on olemassa myös Suomea ympäröivissä maissa, mutta koulutuksen luonne vaihtelee maittain perinteiden ja lainsäädännön mukaisesti. Näin ollen se voi olla operatiivisesti autonomisempaa kuin Suomessa. Virossa vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus liittyy kiinteästi Kaitseliittiin, Ruotsissa Hemvärnetiin.
Katso myös
- Reserviläinen-lehti, reserviläisjärjestöjen äänenkannattaja