Ero sivun ”Oksaalihappo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
'''Oksaalihappo''', (COOH)<sub>2</sub>, systemaattiselta nimeltään '''etaanidihappo''', on yksinkertaisin kaksi happoryhmää sisältävä [[karboksyylihappo]] eli [[dikarboksyylihappo]]. Oksaalihapon [[CAS-numero]] on 144-62-7. Se on eräs voimakkaimmista [[orgaaninen yhdiste|orgaanisista]] [[happo|hapoista]]. Sen [[anioni]]t, [[suola]]t ja [[esteri]]t ovat nimeltään '''oksalaatteja'''. Oksaalihappo on nimetty ''[[oxalis]]''-kasvisuvun mukaan. |
'''Oksaalihappo''', (COOH)<sub>2</sub>, systemaattiselta nimeltään '''etaanidihappo''', on yksinkertaisin kaksi happoryhmää sisältävä [[karboksyylihappo]] eli [[dikarboksyylihappo]]. Oksaalihapon [[CAS-numero]] on 144-62-7. Se on eräs voimakkaimmista [[orgaaninen yhdiste|orgaanisista]] [[happo|hapoista]]. Sen [[anioni]]t, [[suola]]t ja [[esteri]]t ovat nimeltään '''oksalaatteja'''. Oksaalihappo on nimetty ''[[oxalis]]''-kasvisuvun mukaan. |
||
Oksaalihappo on lievä [[toksiini]], joka ärsyttää [[suolisto|suolen]] seinämiä. Sitä on monissa kasveissa, esimerkiksi [[pinaatti|pinaatissa]], [[raparperi]]ssa, [[punajuuri|punajuuressa]] ja [[käenkaali|ketunleivässä]]. Elimistöön joutunut [[glykoli]] muuttuu vähitellen oksaalihapoksi. Oksaalihappo sitoo [[kalsium]]ia [[kalsiumoksalaatti|kalsiumoksalaatiksi]], mikä rasittaa [[munuainen|munuaisia]] ja voi aiheuttaa [[Munuaiskivi|munuaiskiviä]]. Oksaalihappoa käytetään muun muassa [[ruoste]]en poistamisessa ja valkaisuaineena sekä [[valokuvaus|valokuvauksessa]] [[sävytys|sävytykseen]] mm. platina- ja palladiumsävytyksessä. Lisäksi sitä voidaan käyttää puretusaineena värjättäessä tekstiilejä kasviväreillä. |
Oksaalihappo on lievä [[toksiini]], joka ärsyttää [[suolisto|suolen]] seinämiä. Sitä on monissa kasveissa, esimerkiksi [[pinaatti|pinaatissa]], [[raparperi]]ssa, [[punajuuri|punajuuressa]] ja [[käenkaali|ketunleivässä]]. Elimistöön joutunut [[glykoli]] muuttuu vähitellen oksaalihapoksi. Oksaalihappo sitoo [[kalsium]]ia [[kalsiumoksalaatti|kalsiumoksalaatiksi]], mikä rasittaa [[munuainen|munuaisia]] ja voi aiheuttaa [[Munuaiskivi|munuaiskiviä]]. Oksaalihappoa käytetään muun muassa [[ruoste]]en poistamisessa ja valkaisuaineena sekä [[valokuvaus|valokuvauksessa]] [[sävytys|sävytykseen]] mm. platina- ja palladiumsävytyksessä. Lisäksi sitä voidaan käyttää puretusaineena värjättäessä tekstiilejä kasviväreillä. Veneilijät käyttävät oksaalihappoa [[gelgoatin]] puhdistamiseen varsinkin veneen vesirajassa, johon helposti muodostuu kellertävä raita varsinkin pidettäessä venettä kaupunkien lähistöllä olevissa venesatamissa. Sekoitussuhteena pidetään yleensä noin 10%, eli 1 dl jauhetta 9 litraan vettä. |
||
Vesiliuoksesta kiteytetyssä oksaalihapossa on kaksi [[kidevesi]]molekyyliä kaavayksikköä kohden: (COOH)<sub>2</sub> · 2H<sub>2</sub>O. Tämän yhdisteen [[sulamispiste]] on noin 102 °C. |
Vesiliuoksesta kiteytetyssä oksaalihapossa on kaksi [[kidevesi]]molekyyliä kaavayksikköä kohden: (COOH)<sub>2</sub> · 2H<sub>2</sub>O. Tämän yhdisteen [[sulamispiste]] on noin 102 °C. |
||
Versio 12. lokakuuta 2008 kello 11.53
| Oksaalihappo | |
|---|---|
[[Tiedosto: |275px|]] |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Etaanidihappo |
| PubChem CID | |
| SMILES | OC(=O)C(O)=O |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C2H2O4 |
| Moolimassa | 90,04 g/mol |
| Sulamispiste | 189,5 °C (hajoaa) |
| Kiehumispiste | 157 °C (sublimoituu) |
| Tiheys | 1,900 |
| Liukoisuus veteen | 95,1 g/l veteen (20°C) |
Oksaalihappo, (COOH)2, systemaattiselta nimeltään etaanidihappo, on yksinkertaisin kaksi happoryhmää sisältävä karboksyylihappo eli dikarboksyylihappo. Oksaalihapon CAS-numero on 144-62-7. Se on eräs voimakkaimmista orgaanisista hapoista. Sen anionit, suolat ja esterit ovat nimeltään oksalaatteja. Oksaalihappo on nimetty oxalis-kasvisuvun mukaan.
Oksaalihappo on lievä toksiini, joka ärsyttää suolen seinämiä. Sitä on monissa kasveissa, esimerkiksi pinaatissa, raparperissa, punajuuressa ja ketunleivässä. Elimistöön joutunut glykoli muuttuu vähitellen oksaalihapoksi. Oksaalihappo sitoo kalsiumia kalsiumoksalaatiksi, mikä rasittaa munuaisia ja voi aiheuttaa munuaiskiviä. Oksaalihappoa käytetään muun muassa ruosteen poistamisessa ja valkaisuaineena sekä valokuvauksessa sävytykseen mm. platina- ja palladiumsävytyksessä. Lisäksi sitä voidaan käyttää puretusaineena värjättäessä tekstiilejä kasviväreillä. Veneilijät käyttävät oksaalihappoa gelgoatin puhdistamiseen varsinkin veneen vesirajassa, johon helposti muodostuu kellertävä raita varsinkin pidettäessä venettä kaupunkien lähistöllä olevissa venesatamissa. Sekoitussuhteena pidetään yleensä noin 10%, eli 1 dl jauhetta 9 litraan vettä.
Vesiliuoksesta kiteytetyssä oksaalihapossa on kaksi kidevesimolekyyliä kaavayksikköä kohden: (COOH)2 · 2H2O. Tämän yhdisteen sulamispiste on noin 102 °C.
Laboratoriossa oksaalihapon määrä voidaan selvittää titraamalla kaliumpermanganaatilla, joka hapettaa oksaalihapon ja oksalaatti-ionit vedeksi ja hiilidioksidiksi. Toisaalta näin voidaan selvittää kaliumpermanganaattiliuoksen pitoisuus.
Oksaalihappoa tuotetaan teollisesti natriumformiaatista. Natriumformiaatti taas valmistetaan natriumhydroksidin ja hiilimonoksidin välisessä reaktiossa:
- CO + NaOH → HCOONa
- 2 HCOONa → (COONa)2 + H2.