Ero sivun ”Kalparitaristo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
[[Luokka:Hengelliset ritarikunnat]] |
[[Luokka:Hengelliset ritarikunnat]] |
||
[[Luokka:Ritarit]] |
[[Luokka:Ritarit]] |
||
[[Luokka:Baltian historia]] |
|||
[[ca:Germans Livonians de l'Espasa]] |
[[ca:Germans Livonians de l'Espasa]] |
||
Versio 15. syyskuuta 2008 kello 13.44
Kalpaveljet (lat. Fratres militiæ Christi Livoniae, saks. Schwertbrüderorden) oli keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin Riiassa 1202 käännyttämään baltteja kristinuskoon. Perustajana oli paavin käskynhaltija, Riian piispa Albert von Buxhövden. Ensimmäisenä suurmestarina toimi Venno von Rohrbach. Jäseninä oli aseistettuja kalpaveljiä, uskontoon keskittyviä munkkiveljiä sekä varsinaisina sotilaina ritariveljiä. Kalpaveljien tunnuksena oli punainen risti sekä punainen miekka valkoisessa viitassa.
Kalparitaristo toimi vuodesta 1237 Saksalaisen ritarikunnan yhteydessä valloitettuaan Liivinmaan, Kuurinmaan ja Saarenmaan eli suurin piirtein nykyistä Latviaa ja Etelä-Viroa vastaavan alueen. 1500-luvulla viimeinen suurmestari, Gotthard Kettler, neuvotteli Puolan kuninkaan kanssa, ja maallisti veljeskunnan, joka kääntyi luterilaisuuteen. Suurin osa ritarikunnan maista siirtyi Puola-Liettualle. Hallitsemiensa maiden eteläiseen osaan Kettler perusti Preussin herttuakunnan. Viron pohjoisosa, Eestinmaa, siirtyi Ruotsille ja Tanskalle.
