Ero sivun ”Hiiri (osoitinlaite)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Paappu (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 3: Rivi 3:


==Historiaa==
==Historiaa==
[[Douglas Engelbart]] kehitti vuonna [[1964]] osoitinlaitteen [[graafinen käyttöliittymä|graafista käyttöliittymää]] varten. Laitteen ensimmäinen versio oli kulmikas puinen rasia, jonka pohjassa oli kaksi pyörivää metallilevyä, ja yläpinnassa yksi painonappi. Engelbart haki vuonna [[1967]] laitteelle patenttia, joka myönnettiin [[1970]]. Virallinen nimi laitteella oli "X-Y position indicator for a display system." Puhekielessä laitetta alettiin pian kutsua ''hiireksi'' rasiasta tulevan johdon inspiroimana. Vuonna 1968 hiiri esiteltiin ensimmäisen kerran julkisesti yhdessä ensimmäisen graafisen käyttöliittymän kanssa.
[[Douglas Engelbart]] kehitti vuonna [[1964]] osoitinlaitteen [[graafinen käyttöliittymä|graafista käyttöliittymää]] varten. Laitteen ensimmäinen versio oli kulmikas puinen rahomhomhmomhomhomhomhhohhhhhHOMO!sia, jonka pohjassa oli kaksi pyörivää metallilevyä, ja yläpinnassa yksi painonappi. Engelbart haki vuonna [[1967]] laitteelle patenttia, joka myönnettiin [[1970]]. Virallinen nimi laitteella oli "X-Y position indicator for a display system." Puhekielessä laitetta alettiin pian kutsua ''hiireksi'' rasiasta tulevan johdon inspiroimana. Vuonna 1968 hiiri esiteltiin ensimmäisen kerran julkisesti yhdessä ensimmäisen graafisen käyttöliittymän kanssa.


Hiiri otettiin ensimmäisen kerran kaupalliseen käyttöön [[Apple Computer]]in [[Apple Lisa|Lisa]]-[[mikrotietokone]]essa [[1980-luku|1980-luvun]] alkupuolella. Vuonna [[1984]] julkistetussa Apple [[Macintosh]]issa hiiri oli jo vakiovarusteena. Apple sai idean [[Xerox]]ilta, joka piti osoitinhiirtä liian kalliina kaupalliseen käyttöön. Applen suorittaman kehitystyön ja massatuotannon avulla hinta saatiin painettua muutamaan [[Yhdysvaltain dollari]]in. Vuonna [[1982]] julkaistuun suosittuun [[Commodore 64]] -tietokoneeseen hiiren sai lisävarusteena, mutta vain harvat käyttäjät hankkivat sen. Vuonna [[1985]] julkaistujen 16-bittisten [[kotitietokone]]iden [[Atari ST]]:n ja [[Amiga]]n graafinen käyttöjärjestelmä ja hiiri olivat jo olennainen osa laitteen toimintaa.
Hiiri otettiin ensimmäisen kerran kaupalliseen käyttöön [[Apple Computer]]in [[Apple Lisa|Lisa]]-[[mikrotietokone]]essa [[1980-luku|1980-luvun]] alkupuolella. Vuonna [[1984]] julkistetussa Apple [[Macintosh]]issa hiiri oli jo vakiovarusteena. Apple sai idean [[Xerox]]ilta, joka piti osoitinhiirtä liian kalliina kaupalliseen käyttöön. Applen suorittaman kehitystyön ja massatuotannon avulla hinta saatiin painettua muutamaan [[Yhdysvaltain dollari]]in. Vuonna [[1982]] julkaistuun suosittuun [[Commodore 64]] -tietokoneeseen hiiren sai lisävarusteena, mutta vain harvat käyttäjät hankkivat sen. Vuonna [[1985]] julkaistujen 16-bittisten [[kotitietokone]]iden [[Atari ST]]:n ja [[Amiga]]n graafinen käyttöjärjestelmä ja hiiri olivat jo olennainen osa laitteen toimintaa.

Versio 10. syyskuuta 2008 kello 12.02

Microsoftin hiiri

Hiiri on tietokoneen osoitinlaite, jota käytetään liikuttelemalla sitä pöydällä (yleensä hiirimaton päällä), jolloin tietokoneen näytöllä oleva osoitin liikkuu vastaavaan suuntaan.

Historiaa

Douglas Engelbart kehitti vuonna 1964 osoitinlaitteen graafista käyttöliittymää varten. Laitteen ensimmäinen versio oli kulmikas puinen rahomhomhmomhomhomhomhhohhhhhHOMO!sia, jonka pohjassa oli kaksi pyörivää metallilevyä, ja yläpinnassa yksi painonappi. Engelbart haki vuonna 1967 laitteelle patenttia, joka myönnettiin 1970. Virallinen nimi laitteella oli "X-Y position indicator for a display system." Puhekielessä laitetta alettiin pian kutsua hiireksi rasiasta tulevan johdon inspiroimana. Vuonna 1968 hiiri esiteltiin ensimmäisen kerran julkisesti yhdessä ensimmäisen graafisen käyttöliittymän kanssa.

Hiiri otettiin ensimmäisen kerran kaupalliseen käyttöön Apple Computerin Lisa-mikrotietokoneessa 1980-luvun alkupuolella. Vuonna 1984 julkistetussa Apple Macintoshissa hiiri oli jo vakiovarusteena. Apple sai idean Xeroxilta, joka piti osoitinhiirtä liian kalliina kaupalliseen käyttöön. Applen suorittaman kehitystyön ja massatuotannon avulla hinta saatiin painettua muutamaan Yhdysvaltain dollariin. Vuonna 1982 julkaistuun suosittuun Commodore 64 -tietokoneeseen hiiren sai lisävarusteena, mutta vain harvat käyttäjät hankkivat sen. Vuonna 1985 julkaistujen 16-bittisten kotitietokoneiden Atari ST:n ja Amigan graafinen käyttöjärjestelmä ja hiiri olivat jo olennainen osa laitteen toimintaa.

IBM PC -yhteensopivissa tietokoneissa hiiri otettiin käyttöön Microsoftin DOS-käyttöjärjestelmän päälle rakennetun Windows-käyttöliittymän myötä. Microsoftin omasta hiirimallista (Microsoft Mouse) tuli pitkäksi aikaa yhtiön ainoa hyvin menestynyt oheislaite, yhtiön keskittyessä pitkään lähinnä ohjelmistoihin. Nykyisin suurin osa tietokoneiden käyttöliittymistä on suunniteltu hiiren avulla käytettäväksi.

Eri osoitinlaitetyyppejä

Pallohiiren toiminta: 1 Hiiren liikuttaminen kääntää palloa
2 Pallo pyörittää rullia
3 Rullissa on kiinni pyörivät levyt, joissa on valoreikiä
4 LEDi valaisee reikien läpi
5 Sensorit aistivat valon määrän muutokset, joista lasketaan hiiren liikesuunta

Yleisin hiirityyppi on ollut optomekaaninen pallohiiri, jossa hiiren alla oleva pallo siirtää hiiren liikkeen kahteen koordinaattipyörään, joiden liikkeet luetaan valodiodin ja -anturin avulla.

Nykyisin yleistyneessä optisessa hiiressä käytetään heijastavaa alustaa. Optisen hiiren etuna on, ettei sitä tarvitse pallohiiren tavoin aika-ajoin puhdistaa eikä se ole myöskään yhtä altis käytettävän alustan kupruille. Perinteisten optisten hiirien lisäksi nykyään on laserhiiriä, joissa liiketunnistus hoidetaan laserin avulla. Laserilla saadaan aikaan tarkempi liiketunnistus ja hiirtä voi käyttää lähes millä tahansa alustalla.

Rullahiiren päällä sijaitsee pieni, yleensä painettava rulla nappien välissä. Sen avulla voi vierittää esim. ikkunan sisältöä.

Tasohiirtä eli kosketuslevyä, tikkuhiirtä ja osoitinpalloa käytetään erityisesti kannettavissa tietokoneissa. Kämmenmikroissa voi syöttölaitteena toimia myös kynä. Kyniä käytetään myös lisälaitteina muissa tietokoneissa grafiikan tekemisen apuna.

Hiiri voi olla myös langaton, jolloin signaali tietokoneelle ei kulje kaapelin kautta vaan radioaaltojen kautta. Tällöin hiiri ei fyysisesti ole kiinni tietokoneessa kaapelilla, kuten vanhemmissa versioissa.

Katso myös

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hiiri (osoitinlaite).

Malline:Link GA