Ero sivun ”Alkeisvaraus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Myl (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
On esitetty, että kaikkien itsenäisinä havaittavien hiukkasten varaukset olisivat alkeisvarauksen monikertoja. |
On esitetty, että kaikkien itsenäisinä havaittavien hiukkasten varaukset olisivat alkeisvarauksen monikertoja. |
||
Ensimmäisenä alkeisvarauksen suuruuden sai kohtalaisella tarkkuudella mitatuksi [[Robert Millikan]] vuosina [[1909]] suihkuttamalla öljypisaroita [[sähkökenttä]]än. Koejärjestely tunnetaan [[Millikanin koe|Millikanin kokeena]]. Siinä voitiin hyvinkin pienet sähkövaraukset mitata ja todeta niiden aina olevan tietyn vakion, alkeisvarauksen monikertoja. |
|||
Monissa [[kemia]]n teorioissa alkeisvaraus jaetaan matemaattisesti osikseen, sillä näiden niin sanottujen [[osittaisvaraus]]ten käyttö helpottaa useita, muun muassa [[sähkökemia]]n, laskutoimituksia. |
Monissa [[kemia]]n teorioissa alkeisvaraus jaetaan matemaattisesti osikseen, sillä näiden niin sanottujen [[osittaisvaraus]]ten käyttö helpottaa useita, muun muassa [[sähkökemia]]n, laskutoimituksia. |
Versio 26. elokuuta 2008 kello 10.34
Alkeisvaraus (merkitään yleensä tai ) on luonnonvakio. Sen tarkin tunnettu arvo on coulombia.
Esimerkiksi protonilla ja positronilla on yhden alkeisvarauksen suuruinen sähkövaraus. Elektronilla ja antiprotonilla on alkeisvarauksen vastaluvun suuruinen sähkövaraus. Kvarkeilla ja antikvarkeilla on alkeisvarauksen murto-osan suuruinen sähkövaraus.
On esitetty, että kaikkien itsenäisinä havaittavien hiukkasten varaukset olisivat alkeisvarauksen monikertoja.
Ensimmäisenä alkeisvarauksen suuruuden sai kohtalaisella tarkkuudella mitatuksi Robert Millikan vuosina 1909 suihkuttamalla öljypisaroita sähkökenttään. Koejärjestely tunnetaan Millikanin kokeena. Siinä voitiin hyvinkin pienet sähkövaraukset mitata ja todeta niiden aina olevan tietyn vakion, alkeisvarauksen monikertoja.
Monissa kemian teorioissa alkeisvaraus jaetaan matemaattisesti osikseen, sillä näiden niin sanottujen osittaisvarausten käyttö helpottaa useita, muun muassa sähkökemian, laskutoimituksia.
Katso myös
Valonnopeus | Newtonin gravitaatiovakio | Tyhjiön permeabiliteetti | Tyhjiön permittiivisyys | Planckin vakio | Diracin vakio | Alkeisvaraus | Hienorakennevakio | Rydbergin vakio
Bohrin säde | Bohrin magnetoni | Ydinmagnetoni | Avogadron vakio | Atomimassayksikkö | Ideaalikaasun moolitilavuus | Moolinen kaasuvakio | Boltzmannin vakio | Faradayn vakio
Stefanin-Boltzmannin vakio | Wienin siirtymälain vakio | Elektronin lepomassa | Protonin lepomassa | Neutronin lepomassa | Alfahiukkasen lepomassa