Ero sivun ”Lappalaiset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo väestöryhmästä. Muista merkityksistä katso [[Lappalainen (sukunimi)]]}}
{{Tämä artikkeli|kertoo väestöryhmästä. Muista merkityksistä katso [[Lappalainen (sukunimi)]].}}

[[Kuva:Kartta.png|thumb|238px|esimerkkejä lappalainen-nimityksen vaikutuksesta paikannimistöön]]
[[Kuva:Kartta.png|thumb|238px|esimerkkejä lappalainen-nimityksen vaikutuksesta paikannimistöön]]

[[Kuva:Suomen asutus keskiajan alussa.png|thumb|200px|Muun muassa maanviljelyn ja kiinteän asutuksen jättämät merkit antavat kuvan suomalaisiin samaistetun väestön asuinseuduista keskiajan alussa noin vuonna [[1150]]. Niiden ulkopuolella asui lappalaisiksi kutsuttua pyyntiväestöä, joita on arkeologian keinoin vaikeampi sijoittaa kartalle.]]
[[Kuva:Suomen asutus keskiajan alussa.png|thumb|200px|Muun muassa maanviljelyn ja kiinteän asutuksen jättämät merkit antavat kuvan suomalaisiin samaistetun väestön asuinseuduista keskiajan alussa noin vuonna [[1150]]. Niiden ulkopuolella asui lappalaisiksi kutsuttua pyyntiväestöä, joita on arkeologian keinoin vaikeampi sijoittaa kartalle.]]


Rivi 9: Rivi 7:
Sana [[Lappi]] saattoi alun perin tarkoittaa lähinnä syrjäisessä sisämaassa olevaa paikkaa. Samaan tapaan kutsuttiin terän syrjää ''lappeeksi''. Syrjäinen lappi oli keskeisen [[rintamaa]]n vastakohta. Yhteisöt saattoivat kutsua [[erämaa|erämaiksi]] niitä lapin alueita, jotka olivat yhteisön vakiintunutta eränkäyntialuetta.
Sana [[Lappi]] saattoi alun perin tarkoittaa lähinnä syrjäisessä sisämaassa olevaa paikkaa. Samaan tapaan kutsuttiin terän syrjää ''lappeeksi''. Syrjäinen lappi oli keskeisen [[rintamaa]]n vastakohta. Yhteisöt saattoivat kutsua [[erämaa|erämaiksi]] niitä lapin alueita, jotka olivat yhteisön vakiintunutta eränkäyntialuetta.


Eri karjalaisryhmät ovat käyttäneet lappalais-nimitystä sekä itsestään että toisistaan. Esimerkiksi [[Itä-Karjala]]ssa pohjoisempana asuvia ihmisryhmiä on nimitetty lappalaisiksi aivan viime aikoinakin, vaikka nämä eivät saamelaisia olekaan. Samoin myös Suomen Etelä-Karjalassa Lappeen kihlakunnan asukkaiden oma perinteinen nimitys on ''lappalainen'', jota myös naapurit ovat käyttäneet <ref>; Kantonen Marja 1993, Lappeen murretta. Suomen kielen näytteitä 36. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki, sivu 37:5</ref> Idässä esimerkiksi [[lyydiläiset]] kutsuvat pohjoispuolellaan asuvia eteläkarjalaisia lappalaisiksi.<ref>http://www.tie.to/lyydit/lintukoto.html</ref> [[Viena]]laiset erottivat kaksi eri Lappia. Nykyisin Lappina tunnettua aluetta he kutsuivat nimellä ''Tulilappi'', ja siellä asuvat saamelaiset tunnettiin "tulilappalaisina". Lapiksi he taas kutsuivat Vienassa ja jonkin verran Vienasta itään ja pohjoiseen sijaitsevia eränkäyntialueitaan.
Eri karjalaisryhmät ovat käyttäneet lappalais-nimitystä sekä itsestään että toisistaan. Esimerkiksi [[Itä-Karjala]]ssa pohjoisempana asuvia ihmisryhmiä on nimitetty lappalaisiksi aivan viime aikoinakin, vaikka nämä eivät saamelaisia olekaan. Samoin myös Suomen Etelä-Karjalassa Lappeen kihlakunnan asukkaiden oma perinteinen nimitys on ''lappalainen'', jota myös naapurit ovat käyttäneet <ref>; Kantonen Marja 1993, Lappeen murretta. Suomen kielen näytteitä 36. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki, sivu 37:5</ref> Idässä esimerkiksi [[lyydiläiset]] kutsuvat pohjoispuolellaan asuvia eteläkarjalaisia lappalaisiksi.<ref>http://www.tie.to/lyydit/lintukoto.html</ref> [[Viena]]laiset erottivat kaksi eri Lappia. Nykyisin Lappina tunnettua aluetta he kutsuivat nimellä ''Tulilappi'', ja siellä asuvat saamelaiset tunnettiin "tulilappalaisina". Lapiksi he taas kutsuivat Vienassa ja jonkin verran Vienasta itään ja pohjoiseen sijaitsevia eränkäyntialueitaan.


Maanviljelyn yleistyessä lappalaiset sulautuivat vähitellen muuhun väestöön. Muutamat Etelä-Suomen paikannimet (esim. [[Lappi (kunta)|Lappi]], Lapinniemi ja [[Lapinjärvi]]) viittaavat näihin lappalaisiin.<ref name="multiple">{{Kirjaviite|Tekijä=Heikkola, Leena | Nimike=Lapin historia. s. 13 | Julkaisija=Lapin lääninhallitus - Lapin Maakuntaliitto | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-99371-8-8}}</ref>
Maanviljelyn yleistyessä lappalaiset sulautuivat vähitellen muuhun väestöön. Muutamat Etelä-Suomen paikannimet (esimerkiksi [[Lappi (kunta)|Lappi]], Lapinniemi ja [[Lapinjärvi]]) viittaavat näihin lappalaisiin.<ref name="multiple">{{Kirjaviite|Tekijä=Heikkola, Leena | Nimike=Lapin historia. s. 13 | Julkaisija=Lapin lääninhallitus - Lapin Maakuntaliitto | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-99371-8-8}}</ref>


Lappalaista ei pidä sekoittaa [[Lapin maakunta|Lapin nykymaakunnan]] alueella asuvasta käytettyyn termiin [[lappilainen]].
Lappalaista ei pidä sekoittaa [[Lapin maakunta|Lapin nykymaakunnan]] alueella asuvasta käytettyyn termiin [[lappilainen]].
⚫
== Lähteet ==
<references/>


==Katso myös==
==Katso myös==
Rivi 22: Rivi 18:
*[[Lapinraunio]]
*[[Lapinraunio]]
*[[Lapinvero]]
*[[Lapinvero]]

⚫
== Lähteet ==
{{viitteet}}

[[Luokka:Lappi]]
[[Luokka:Lappi]]
[[Luokka:Suomen asutus- ja yhteiskuntahistoria]]
[[Luokka:Suomen asutus- ja yhteiskuntahistoria]]

Versio 24. elokuuta 2008 kello 17.34

Tämä artikkeli kertoo väestöryhmästä. Muista merkityksistä katso Lappalainen (sukunimi).
esimerkkejä lappalainen-nimityksen vaikutuksesta paikannimistöön
Muun muassa maanviljelyn ja kiinteän asutuksen jättämät merkit antavat kuvan suomalaisiin samaistetun väestön asuinseuduista keskiajan alussa noin vuonna 1150. Niiden ulkopuolella asui lappalaisiksi kutsuttua pyyntiväestöä, joita on arkeologian keinoin vaikeampi sijoittaa kartalle.

Lappalainen-nimitystä käytettiin entisaikaan, ainakin keskiajalta lähtien, sisä-Suomen tai yleisemmin Fennoskandian maanviljelysalueiden ulkopuolella asuneesta, liikkuvaa pyyntikultturia harjoittaneesta väestöstä. Näitä lappalaisia on asunut jopa Etelä-Suomessa ja Ruotsissa havumetsävyöhykkeen etelärajalla asti. Nimitys lappalainen on perinteisesti yhdistetty saamelaisiin. Nykyisinkin saamelaisia kutsutaan joskus lappalaisiksi, vaikka monet pitävät nimitystä loukkaavana. Ei kuitenkaan ole varmaa, että kansanperinteen ja vanhojen kirjallisten lähteiden tuntemilla lappalaisilla olisi viitattu aina nimenomaan saamelaisten esi-isiin. Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan keskiajan kirjallisissa lähteissä "lappalaiset" oli yleisnimitys erämaaseutujen asukkaille, jotka eivät todellisuudessa olleet kielellisesti, kulttuurisesti tai elinkeinoiltaan yhdenmukaista joukkoa. Kysymys on kuitenkin mutkikas, sillä saamen kieleen palautuvaa paikannimistöä voidaan toisaalta osoittaa Etelä-Suomestakin.

Sana Lappi saattoi alun perin tarkoittaa lähinnä syrjäisessä sisämaassa olevaa paikkaa. Samaan tapaan kutsuttiin terän syrjää lappeeksi. Syrjäinen lappi oli keskeisen rintamaan vastakohta. Yhteisöt saattoivat kutsua erämaiksi niitä lapin alueita, jotka olivat yhteisön vakiintunutta eränkäyntialuetta.

Eri karjalaisryhmät ovat käyttäneet lappalais-nimitystä sekä itsestään että toisistaan. Esimerkiksi Itä-Karjalassa pohjoisempana asuvia ihmisryhmiä on nimitetty lappalaisiksi aivan viime aikoinakin, vaikka nämä eivät saamelaisia olekaan. Samoin myös Suomen Etelä-Karjalassa Lappeen kihlakunnan asukkaiden oma perinteinen nimitys on lappalainen, jota myös naapurit ovat käyttäneet [1] Idässä esimerkiksi lyydiläiset kutsuvat pohjoispuolellaan asuvia eteläkarjalaisia lappalaisiksi.[2] Vienalaiset erottivat kaksi eri Lappia. Nykyisin Lappina tunnettua aluetta he kutsuivat nimellä Tulilappi, ja siellä asuvat saamelaiset tunnettiin "tulilappalaisina". Lapiksi he taas kutsuivat Vienassa ja jonkin verran Vienasta itään ja pohjoiseen sijaitsevia eränkäyntialueitaan.

Maanviljelyn yleistyessä lappalaiset sulautuivat vähitellen muuhun väestöön. Muutamat Etelä-Suomen paikannimet (esimerkiksi Lappi, Lapinniemi ja Lapinjärvi) viittaavat näihin lappalaisiin.[3]

Lappalaista ei pidä sekoittaa Lapin nykymaakunnan alueella asuvasta käytettyyn termiin lappilainen.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ ; Kantonen Marja 1993, Lappeen murretta. Suomen kielen näytteitä 36. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki, sivu 37:5
  2. ↑ http://www.tie.to/lyydit/lintukoto.html
  3. ↑ Heikkola, Leena: Lapin historia. s. 13. Lapin lääninhallitus - Lapin Maakuntaliitto, 1982. ISBN 951-99371-8-8.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lappalaiset&oldid=5338551”