Ero sivun ”Plasma” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”NEEKERIII! <333” |
p Käyttäjän 80.221.83.210 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kallerna tekemään versioon. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{tämä artikkeli|käsittelee aineen olomuotoa. Artikkeli [[veriplasma]] käsittelee lääketieteellistä merkitystä.}} |
|||
NEEKERIII! <333 |
|||
[[Kuva:Plasma-lamp 2.jpg|thumb|[[Plasmapallo]].]] |
|||
'''Plasma''' on aineen olomuoto, jossa [[atomi]]t ovat menettäneet [[elektroni|elektroneja]] eli ionisoituneet. Plasma koostuu siis sähköisesti varatuista hiukkasista: elektroneista ja [[ioni|ioneista]]. Plasma reagoi herkästi sähkö- ja magneettikenttiin ja plasman oma liike myös luo sähkömagneettisia kenttiä (ks. [[sähkömagnetismi]]). |
|||
Plasmaa syntyy korkean [[lämpötila]]n (vähintään 2000–8000 [[kelvin|K]]) vaikutuksesta ja [[sähkökenttä|sähkökentässä]] kiihdytettyjen [[hiukkanen|hiukkasten]] törmäillessä atomeihin irrottaen niistä elektroneja. Plasma koostuu elektroneista ja positiivisista ioneista. On myös esitetty, että jopa 99% tai ylikin maailmankaikkeuden tunnetusta aineesta (vrt. [[pimeä aine]]) olisi plasmaa. |
|||
[[aurinko|Auringosta]] sinkoutuu jatkuvasti plasmaa [[avaruus_(tähtitiede)|avaruuteen]] [[aurinkotuuli|aurinkotuulena]], ja sen törmätessä [[maa]]n [[ilmakehä]]n ulompiin osiin syntyvät [[revontulet]]. Vihertävän keltainen [[väri]] syntyy suurella nopeudella liikkuvien elektronien törmätessä [[happi]]atomeihin. Elektroni menettää osan [[liike-energia|liike-energiastaan]], jonka happiatomi muuttaa näkyväksi [[valo]]ksi. Plasman tutkiminen on luonut oman tieteenalan, (avaruus)plasmafysiikan. |
|||
Plasmaa käytetään mm. [[loisteputki]]ssa ja [[hitsaus|hitsauksessa]]. [[Fuusioreaktori|Fuusioreaktoreiden]] kammioiden plasman tutkimuksessa hyödynnetään [[magnetohydrodynamiikka]]a. [[Raketti]]tekniikassa niitä moottoreita, joita nykyisin kutsutaan [[ionimoottori|ionimoottoreiksi]], kutsuttiin ennen plasmamoottoreiksi. |
|||
Plasman määritteleminen aineen olomuodoksi on kiistanalaista. Se ei nimittäin täytä yhtä olomuodoille asetettua ehtoa: "aineen pitää muuttua sulavasti olomuodosta toiseen tietyssä lämpötilassa". Plasma ei tätä tee, sillä ionisoituneet hiukkaset eivät välttämättä muutu takaisin neutraaliksi kaasuksi kun lämpötilaa lasketaan plasmautumis- tai ionisoitumislämpötilan alapuolelle. Tämä johtuu siitä että ionisoituminen ei ole niin selvästi lämpötilaan sidottu prosessi kuin esimerkiksi sulaminen tai höyrystyminen, vaan on itse asiassa aineen rakenteenkin eikä vain olomuodon muuttamista. |
|||
{{Olomuodot}} |
|||
{{Tynkä/Fysiikka}} |
|||
{{Link GA|en}} |
|||
[[Luokka:Olomuodot]] |
|||
[[ar:بلازما (فيزياء)]] {{Link FA|ar}} |
|||
[[ms:Plasma (fizik)]] |
|||
[[bs:Plazma]] |
|||
[[bg:Плазма]] |
|||
[[ca:Plasma (estat de la matèria)]] |
|||
[[cs:Plazma (fyzika)]] |
|||
[[da:Plasma]] |
|||
[[de:Plasma (Physik)]] |
|||
[[el:Πλάσμα]] |
|||
[[en:Plasma (physics)]] |
|||
[[es:Plasma (estado de la materia)]] |
|||
[[eo:Plasmo]] |
|||
[[fa:پلاسما (فیزیک)]] |
|||
[[gl:Plasma]] |
|||
[[ko:플라스마]] |
|||
[[hr:Plazma]] |
|||
[[ia:Plasma]] |
|||
[[is:Rafgas]] |
|||
[[it:Fisica del plasma]] |
|||
[[he:פלזמה (מצב צבירה)]] |
|||
[[sw:Utegili (fizikia)]] |
|||
[[lv:Plazma]] |
|||
[[lt:Plazma]] |
|||
[[hu:Plazma]] |
|||
[[nl:Plasma (aggregatietoestand)]] |
|||
[[ja:プラズマ]] |
|||
[[no:Plasma]] |
|||
[[nn:Plasma]] |
|||
[[pl:Plazma]] |
|||
[[pt:Plasma]] |
|||
[[ro:Plasmă]] |
|||
[[ru:Плазма]] |
|||
[[simple:Plasma (physics)]] |
|||
[[sk:Plazma (fyzika)]] |
|||
[[sl:Plazma (fizika)]] |
|||
[[sr:Плазма (физика)]] |
|||
[[sv:Plasma]] |
|||
[[ta:பிளாஸ்மா (இயற்பியல்)]] |
|||
[[th:พลาสมา (ฟิสิกส์)]] |
|||
[[vi:Plasma]] |
|||
[[tr:Plazma (fizik)]] |
|||
[[uk:Плазма (агрегатний стан)]] |
|||
[[ur:شاکلہ طبیعیات]] |
|||
[[zh:等离子体]] |
|||
Versio 17. elokuuta 2008 kello 18.04
Plasma on aineen olomuoto, jossa atomit ovat menettäneet elektroneja eli ionisoituneet. Plasma koostuu siis sähköisesti varatuista hiukkasista: elektroneista ja ioneista. Plasma reagoi herkästi sähkö- ja magneettikenttiin ja plasman oma liike myös luo sähkömagneettisia kenttiä (ks. sähkömagnetismi).
Plasmaa syntyy korkean lämpötilan (vähintään 2000–8000 K) vaikutuksesta ja sähkökentässä kiihdytettyjen hiukkasten törmäillessä atomeihin irrottaen niistä elektroneja. Plasma koostuu elektroneista ja positiivisista ioneista. On myös esitetty, että jopa 99% tai ylikin maailmankaikkeuden tunnetusta aineesta (vrt. pimeä aine) olisi plasmaa.
Auringosta sinkoutuu jatkuvasti plasmaa avaruuteen aurinkotuulena, ja sen törmätessä maan ilmakehän ulompiin osiin syntyvät revontulet. Vihertävän keltainen väri syntyy suurella nopeudella liikkuvien elektronien törmätessä happiatomeihin. Elektroni menettää osan liike-energiastaan, jonka happiatomi muuttaa näkyväksi valoksi. Plasman tutkiminen on luonut oman tieteenalan, (avaruus)plasmafysiikan.
Plasmaa käytetään mm. loisteputkissa ja hitsauksessa. Fuusioreaktoreiden kammioiden plasman tutkimuksessa hyödynnetään magnetohydrodynamiikkaa. Rakettitekniikassa niitä moottoreita, joita nykyisin kutsutaan ionimoottoreiksi, kutsuttiin ennen plasmamoottoreiksi.
Plasman määritteleminen aineen olomuodoksi on kiistanalaista. Se ei nimittäin täytä yhtä olomuodoille asetettua ehtoa: "aineen pitää muuttua sulavasti olomuodosta toiseen tietyssä lämpötilassa". Plasma ei tätä tee, sillä ionisoituneet hiukkaset eivät välttämättä muutu takaisin neutraaliksi kaasuksi kun lämpötilaa lasketaan plasmautumis- tai ionisoitumislämpötilan alapuolelle. Tämä johtuu siitä että ionisoituminen ei ole niin selvästi lämpötilaan sidottu prosessi kuin esimerkiksi sulaminen tai höyrystyminen, vaan on itse asiassa aineen rakenteenkin eikä vain olomuodon muuttamista.
