Ero sivun ”Bernhard Weimar” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
malline +fix |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Sotilashenkilö |
|||
| ⚫ | |||
| nimi = Bernhard Weimar |
|||
| elinvuodet = 1604–1639 |
|||
| ⚫ | |||
| lisänimi = |
|||
| syntymäpaikka = 16. elokuuta 1604 [[Weimar]] |
|||
| kuolinpaikka = 18. heinäkuuta 1639, [[Neuenburg am Rhein]] |
|||
| maa = [[Protestantit]] (Saksa),<br>[[Alankomaat]],<br>[[Ruotsi]],<br>[[Ranska]] |
|||
| palvelusvuodet = 1621–1639 |
|||
| sotilasarvo = [[Kenraali]] (1632) |
|||
| joukko-osasto = |
|||
| komentajuudet = Ruotsi (1632–1634),<br>Ranska (1635–1639) |
|||
| sodat = [[Lützenin taistelu|Lützen]] 1632 <br> [[Nördlingenin taistelu|Nördlingen]] 1634 <br> [[Rheinfeldenin taistelu|Rheinfelden]] 1638 <br> [[Breisachin piiritys|Breisach]] 1638 <br> |
|||
| kunniamerkit = |
|||
| sukulaissuhteet = Saksi-Weimarin herttuan Juhana III:n poika |
|||
| siviilissä = [[Franken]]in herttua 1633–1634 |
|||
}} |
|||
'''Bernhard Weimar''' (oikeastaan '''Bernhard Saksi-Weimar''' {{k-de|Bernhard von Sachsen-Weimar}}) ([[16. elokuuta]] [[1604]] [[Weimar]] – [[18. heinäkuuta]] [[1639]] Neuenburg am Rhein) oli [[saksa]]lainen [[kenraali]] ja [[palkkasoturi]] [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana. Hän taisteli [[protestantti]]en, [[Alankomaat|Alankomaiden]], [[Ruotsi]]n ja [[Ranska]]n palveluksessa vuosina 1621–1639. Hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä [[Kustaa Horn]]in kanssa vuosina 1632–34 ja itsenäistä, Ranskan rahoittamaa armeijaa [[Rein]]illä 1635–1639. Hän oli Saksi-Weimarin herttuan Juhana III:n yhdestoista ja nuorin poika. |
'''Bernhard Weimar''' (oikeastaan '''Bernhard Saksi-Weimar''' {{k-de|Bernhard von Sachsen-Weimar}}) ([[16. elokuuta]] [[1604]] [[Weimar]] – [[18. heinäkuuta]] [[1639]] Neuenburg am Rhein) oli [[saksa]]lainen [[kenraali]] ja [[palkkasoturi]] [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana. Hän taisteli [[protestantti]]en, [[Alankomaat|Alankomaiden]], [[Ruotsi]]n ja [[Ranska]]n palveluksessa vuosina 1621–1639. Hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä [[Kustaa Horn]]in kanssa vuosina 1632–34 ja itsenäistä, Ranskan rahoittamaa armeijaa [[Rein]]illä 1635–1639. Hän oli Saksi-Weimarin herttuan Juhana III:n yhdestoista ja nuorin poika. |
||
Sotilasuransa Weimar aloitti kolmikymmenvuotisen sodan alussa palvelemalla vuosina 1621–23 ja 1625–27 protestanttien armeijassa. Hollannin armeijan palveluksessa hän oli vuosina 1623–25 ja 1627–30. Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in liittyessä kolmikymmenvuotiseen sotaan, Weimar siirtyi hänen palvelukseensa 1630. |
Sotilasuransa Weimar aloitti kolmikymmenvuotisen sodan alussa palvelemalla vuosina 1621–23 ja 1625–27 protestanttien armeijassa. Hollannin armeijan palveluksessa hän oli vuosina 1623–25 ja 1627–30. Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in liittyessä kolmikymmenvuotiseen sotaan, Weimar siirtyi hänen palvelukseensa 1630. |
||
Ruotsalaisten armeijassa Weimar yleni nopeasti, ollen mukana muun muassa [[Alte Vesten taistelu]]ssa. Jo [[Lützenin taistelu]]ssa 1632 hän oli ratkaisevassa roolissa voittaen taistelun, kun hän otti Ruotsin armeijan |
Ruotsalaisten armeijassa Weimar yleni nopeasti, ollen mukana muun muassa [[Alte Vesten taistelu]]ssa. Jo [[Lützenin taistelu]]ssa 1632 hän oli ratkaisevassa roolissa voittaen taistelun, kun hän otti Ruotsin armeijan komentoonsa Kustaa II Aadolfin kaaduttua. |
||
Weimar johti yhdessä Kustaa Hornin kanssa ruotsalaisten armeijaa [[Nördlingenin taistelu]]ssa 1634, jossa katoliset murskasivat ruotsalaiset. Taistelun jälkeen hän johdatti armeijan rippeet [[Elsass]]iin ja siirtyi Ranskan palvelukseen vuonna 1635. Hän johti menestyksekkäästi Ranskan rahoittamaa, mutta itsenäistä armeijaa sotien Reinillä katolisia vastaan. Hän voitti [[baijeri]]laiset Rheinfeldenissä, jonka jälkeen valtasi Rheinfeldenin, Neuenburgin ja [[Freiburg]]in. Tämän jälkeen hän [[Breisachin piiritys|piiritti Breisachia]] (elokuusta-joulukuuhun 1638) ja valtasi kaupungin katolisten auttamisyrityksistä huolimatta. Breisach oli tärkeä tukikohta [[espanjalainen tie|espanjalaisen tien]] varrella. |
Weimar johti yhdessä Kustaa Hornin kanssa ruotsalaisten armeijaa [[Nördlingenin taistelu]]ssa 1634, jossa katoliset murskasivat ruotsalaiset. Taistelun jälkeen hän johdatti armeijan rippeet [[Elsass]]iin ja siirtyi Ranskan palvelukseen vuonna 1635. Hän johti menestyksekkäästi Ranskan rahoittamaa, mutta itsenäistä armeijaa sotien Reinillä katolisia vastaan. Hän voitti [[baijeri]]laiset [[Rheinfeldenin taistelu|Rheinfeldenissä]], jonka jälkeen valtasi Rheinfeldenin, Neuenburgin ja [[Freiburg]]in. Tämän jälkeen hän [[Breisachin piiritys|piiritti Breisachia]] (elokuusta-joulukuuhun 1638) ja valtasi kaupungin katolisten auttamisyrityksistä huolimatta. Breisach oli tärkeä tukikohta [[espanjalainen tie|espanjalaisen tien]] varrella. |
||
Weimarin tavoitteena oli luoda valtauksistaan Elsassissa ja Reinillä oma herttuakunta, mutta hän kuoli [[isorokko]]on ennen kuin pääsi sopimukseen [[kardinaali Richelieu]]n kanssa. Tämän jälkeen Weimarin alainen myi vallatut linnoitukset Ranskalle, mikä johti Ranskan vaikutusvallan huomattavaan kasvuun alueella. |
Weimarin tavoitteena oli luoda valtauksistaan Elsassissa ja Reinillä oma herttuakunta, mutta hän kuoli [[isorokko]]on ennen kuin pääsi sopimukseen [[kardinaali Richelieu]]n kanssa. Tämän jälkeen Weimarin alainen myi vallatut linnoitukset Ranskalle, mikä johti Ranskan vaikutusvallan huomattavaan kasvuun alueella. |
||
Versio 4. heinäkuuta 2008 kello 00.56
| Bernhard Weimar | |
|---|---|
[[Tiedosto: |250px|]] |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. elokuuta 1604 Weimar |
| Ammatti | Frankenin herttua 1633–1634 |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
Protestantit (Saksa), Alankomaat, Ruotsi, Ranska |
| Palvelusvuodet | 1621–1639 |
| Komentajuudet |
Ruotsi (1632–1634), Ranska (1635–1639) |
| Taistelut ja sodat |
Lützen 1632 Nördlingen 1634 Rheinfelden 1638 Breisach 1638 |
| Sotilasarvo | Kenraali (1632) |
Bernhard Weimar (oikeastaan Bernhard Saksi-Weimar saks. Bernhard von Sachsen-Weimar) (16. elokuuta 1604 Weimar – 18. heinäkuuta 1639 Neuenburg am Rhein) oli saksalainen kenraali ja palkkasoturi kolmikymmenvuotisen sodan aikana. Hän taisteli protestanttien, Alankomaiden, Ruotsin ja Ranskan palveluksessa vuosina 1621–1639. Hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä Kustaa Hornin kanssa vuosina 1632–34 ja itsenäistä, Ranskan rahoittamaa armeijaa Reinillä 1635–1639. Hän oli Saksi-Weimarin herttuan Juhana III:n yhdestoista ja nuorin poika.
Sotilasuransa Weimar aloitti kolmikymmenvuotisen sodan alussa palvelemalla vuosina 1621–23 ja 1625–27 protestanttien armeijassa. Hollannin armeijan palveluksessa hän oli vuosina 1623–25 ja 1627–30. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin liittyessä kolmikymmenvuotiseen sotaan, Weimar siirtyi hänen palvelukseensa 1630.
Ruotsalaisten armeijassa Weimar yleni nopeasti, ollen mukana muun muassa Alte Vesten taistelussa. Jo Lützenin taistelussa 1632 hän oli ratkaisevassa roolissa voittaen taistelun, kun hän otti Ruotsin armeijan komentoonsa Kustaa II Aadolfin kaaduttua.
Weimar johti yhdessä Kustaa Hornin kanssa ruotsalaisten armeijaa Nördlingenin taistelussa 1634, jossa katoliset murskasivat ruotsalaiset. Taistelun jälkeen hän johdatti armeijan rippeet Elsassiin ja siirtyi Ranskan palvelukseen vuonna 1635. Hän johti menestyksekkäästi Ranskan rahoittamaa, mutta itsenäistä armeijaa sotien Reinillä katolisia vastaan. Hän voitti baijerilaiset Rheinfeldenissä, jonka jälkeen valtasi Rheinfeldenin, Neuenburgin ja Freiburgin. Tämän jälkeen hän piiritti Breisachia (elokuusta-joulukuuhun 1638) ja valtasi kaupungin katolisten auttamisyrityksistä huolimatta. Breisach oli tärkeä tukikohta espanjalaisen tien varrella.
Weimarin tavoitteena oli luoda valtauksistaan Elsassissa ja Reinillä oma herttuakunta, mutta hän kuoli isorokkoon ennen kuin pääsi sopimukseen kardinaali Richelieun kanssa. Tämän jälkeen Weimarin alainen myi vallatut linnoitukset Ranskalle, mikä johti Ranskan vaikutusvallan huomattavaan kasvuun alueella.
Lähteet
- Childs, John: Warfare in the Seventeenth Century. Lontoo: Cassell, 2001. ISBN 0-304-36373-1.