Ero sivun ”Jicarillat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
⚫
'''Jicarillat''' kuuluvat [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] alkuperäiseen väestöön. Heidän varhaiset juurensa ovat [[Kanada]]ssa, mutta [[historia|historiantutkijoiden]] arvelujen mukaan [[1300]]- tai [[1400-luku|1400-luvulla]] alkanut suuri kansanvaellus toi [[athapaska]]n-kielisiä intiaaneja monina eri ryhminä kohti [[etelä]]ä. [[Kalliovuoret|Kalliovuoria]] myötäillen nämä kansat kulkeutuivat [[Arizona]]an,[[Colorado]]on, [[Teksas]]iin, [[Kansas]]iin ja [[Uusi-Meksiko|Uuteen-Meksikoon]]. Ensimmäiset [[Eurooppa|Euroopasta]] tulleet [[löytöretkeilijä]]t kohtasivat vuonna [[1540]] Coloradossa ja Kansasissa athapaskaa puhuvia [[biisoni]]nmetsästäjiä, joita nimittivät ''quarechoiksi''. Myöhemmin on arveltu, että quarechot olivat jicarilloja. Espanjalaiset käyttivät heistä myös nimeä ''vaqueros.''<ref name="Apache">[http://www.greatdreams.com/apache/apache-tribe.htm Apache tribal Nation]</ref>
{{korjattava/Määritelmä}}

⚫
'''Jicarillat''' kuuluvat [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] alkuperäiseen väestöön. He olivat mukana siinä [[athapaska]]n kielikunnan intiaanien suuressa muuttoliikkeessä, joka monina eri ryhminä vaelsi [[Kanada]]n luoteisilta alueilta kohti [[etelä]]ä. [[Kalliovuoret|Kalliovuoria]] myötäillen intiaanit saapuivat [[Arizona]]an,[[Colorado]]on, [[Teksas]]iin ja [[Uusi-Meksiko|Uuteen-Meksikoon]] mahdollisesti [[1400-luku|1400-luvulla]] ja osin seuraavalla [[vuosisata|vuosisadalla]]. Ensimmäiset [[Eurooppa|Euroopasta]] tulleet [[löytöretkeilijä]]t osuivat samoille alueille vuonna [[1540]]. He olivat [[espanjalainen|espanjalaisia]] ja kohtasivat Coloradon tai [[Kansas]]in seuduilla intiaaneja, joita nimittivät ''quarechoiksi''. Myöhemmin on arveltu, että quarechot olivat jicarilloja. Espanjalaiset käyttivät heistä myös nimeä ''vaqueros.''<ref name="Apache">[http://www.greatdreams.com/apache/apache-tribe.htm Apache tribal Nation]</ref>
[[Kuva:SpruceTreeHouse.JPG|thumb|250px|jicarillat ja monet muut apassit hyökkäilivät zuni-intiaanien puebloihin; kivistä ja savitiilistä tehtyihin taloihin.]]
[[Kuva:SpruceTreeHouse.JPG|thumb|250px|jicarillat ja monet muut apassit hyökkäilivät zuni-intiaanien puebloihin; kivistä ja savitiilistä tehtyihin taloihin.]]
Aivan 1500-luvun loppuvuosina uuteen-Meksikoon asettuneet espanjalaiset [[siirtolainen|siirtolaiset]] alkoivat käyttää [[apassit|apassien]] yhteisnimitystä vihamielisistä intiaaniryhmistä, jotka hyökkäilivät paikallisten [[pueblo-kulttuuri|pueblointiaanien kyliin.]] Nimi tuli zuni-heimon sanasta ''apachu'', joka merkitsi "vihollista". Nimitys yleistyi ja jicarillat saivat kunnian kuulua yhtenä ryhmänä apasseihin, joiden pelkkä nimi aiheutti pelkoa.
Aivan 1500-luvun loppuvuosina Uuteen-Meksikoon asettuneet espanjalaiset [[siirtolainen|siirtolaiset]] ottivat käyttöönsä sanan [[apassit|apache]], joka oli yhteisnimitys vihamielisistä intiaaniryhmistä, jotka hyökkäilivät paikallisten [[pueblo-kulttuuri|pueblointiaanien kyliin.]] Nimi tuli zuni-heimon sanasta ''apachu'' ja tarkoitti "vihollista". Nimitys yleistyi nopeasti. Jicarillat kuuluivat yhtenä ryhmänä näihin pelkoa herättäviin apasseihin, joilla oli yhteinen [[etninen]] tausta. Heidän tapansa, kielensä ja tottumuksensa erosivat paikallisista heimoista siksi paljon, että heidät oli helppo tunnistaa "vihollisiksi."


Jicarillat jakaantuivat kahteen eri haaraan; varsinaisiin jicarilloihin eli ''olleroihin'' ja itäisillä [[preeria|preerioilla]] ratsastaviin ''llaneroihin''.<ref name="Virrankoski">{{Kirjaviite|Tekijä="Pentti Virrankoski|Nimeke="Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit|Julkaisija=Gummerus|Vuosi=1994|Tunniste=ISBN 951-717-788-7}}</ref> Uuteen-Meksikoon majoittuneet jicarillat omaksuivat pueblokulttuurin ryhtyen rakentamaan 1600-luvun lopulla savitiilistä tehtyjä [[talo]]ja. [[1700-luku|1700-luvulla]] pohjoisilta [[tasanko|tasangoilta]] saapuneet [[comanchet]] hajoittivat jicarillojen asutukset ajaen nämä pakosalle. [[1730-luku|1730-luvulta]] preerioilta kulkeutui llaneroita Uuteen-meksikoon liittyen jicarilloihin. Yhdessä he liittoutuivat espanjalaisten kanssa auttaen näitä sodissa comancheja vastaan. 1700-luvun loppupuolella jicarillat tekivät liiton [[utet|utein]] kanssa pitääkseen loitolla [[kiowat|kiowien]] ja comanchien yhdistetyt sotajoukot.
Jicarillat jakaantuivat kahteen eri haaraan; varsinaisiin jicarilloihin eli ''olleroihin'' ja itäisillä [[preeria|preerioilla]] ratsastaviin ''llaneroihin''.<ref name="Virrankoski">{{Kirjaviite|Tekijä="Pentti Virrankoski|Nimeke="Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit|Julkaisija=Gummerus|Vuosi=1994|Tunniste=ISBN 951-717-788-7}}</ref> Viimeksi mainitut omivat monia tasankointiaanien tapoja, kun taas Uuteen-Meksikoon majoittuneet jicarillat omaksuivat pueblokulttuurin ryhtyen rakentamaan 1600-luvun lopulla savitiilistä tehtyjä [[talo]]ja. [[1720-luku|1720-luvulla]] pohjoisilta tasangoilta saapuneet [[comanchet]] tekivät hyökkäyksiä jicarillojen asutuksia vastaan. Seuraavien vuosikymmenien aikana preerioilta kulkeutui llaneroita Uuteen-Meksikoon liittyen jicarilloihin, jotka hylkäsivät kivitalonsa ja ryhtyivät viettämään liikkuvaa elämää llanerojen tavoin. Yhdessä he liittoutuivat espanjalaisten kanssa auttaen näitä vuosina [[1768]] - [[1786]] käydyissä sodissa comancheja vastaan.<ref name="Virrankoski"/> Saman vuosisadan lopulla jicarillat tekivät liiton [[utet|utein]] kanssa pitääkseen loitolla [[kiowat|kiowien]] ja comanchien yhdistetyt sotajoukot.


[[1800-luku|1800-luvun]] puolivälissä joutuivat jicarillat sotaan [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoja]] vastaan. Vuosikausia jatkuneet sodat päättyivät jicarillojen tappioon 1870-luvun alussa. [[Hallitus]] koetti siirtää nämä Fort Stantonin reservaatioon Uuteen-Meksikoon lähelle [[mescalerot|mescalerojen]] asuinalueita. Jicarillat kieltäytyivät lähtemästä, mutta menettivät uppiniskaisuutensa vuoksi Yhdysvaltain maksaman vuosittaisen määrärahansa.<ref name="Virrankoski"/> Nälkäisten jicarillojen aloittaessa uudelleen ryöstöretkensä hallitus päätti perua aiemman päätöksensä taloudellisen avun kieltämisestä, mutta siirsi intiaanit samalla väkipakolla Fort Stantoniin. Jicarillat jatkoivat kuitenkin vastarintaa paremman asuinpaikan puolesta. Vain 300 henkeä käsittävän jicarillayhteisön johtajina toimineet Garfield Velarde, Huera Mundo ja Augustine Vigil onnistuivat hyvän kielitaitonsa turvin neuvottelemaan [[Washington]]in päämajassa heimolleen paremmat maat.<ref name="Jicarilla">[http://www.apachenugget.com/History/History.html Jicarilla History]</ref> Vuonna[[1887]] jicarillat muuttivat uuteen reservaatioonsa Tierra Amarillaan. <ref name="Apache"/> [[1900-luku|1900-luvun]] aikana Tierra Amarillaa laajennettiin ja sieltä tehdyt öljylöydöt ovat parantaneet huomattavasti jicarillojen elintasoa.
[[1800-luku|1800-luvun]] puolivälissä joutuivat jicarillat sotaan [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoja]] vastaan. Vuosikausia jatkuneet sodat päättyivät jicarillojen tappioon 1870-luvun alussa. [[Hallitus]] koetti siirtää nämä Fort Stantonin reservaatioon Uuteen-Meksikoon lähelle [[mescalerot|mescalerojen]] asuinalueita. Jicarillat kieltäytyivät lähtemästä, mutta menettivät uppiniskaisuutensa vuoksi Yhdysvaltain maksaman vuosittaisen määrärahansa.<ref name="Virrankoski"/> Nälkäisten jicarillojen aloittaessa uudelleen ryöstöretkensä hallitus päätti perua aiemman päätöksensä taloudellisen avun kieltämisestä, mutta siirsi intiaanit samalla väkipakolla Fort Stantoniin. Jicarillat jatkoivat kuitenkin vastarintaa paremman asuinpaikan puolesta. Vain 300 henkeä käsittävän jicarillayhteisön johtajina toimineet Garfield Velarde, Huera Mundo ja Augustine Vigil onnistuivat hyvän kielitaitonsa turvin neuvottelemaan [[Washington]]in päämajassa heimolleen paremmat maat.<ref name="Jicarilla">[http://www.apachenugget.com/History/History.html Jicarilla History]</ref> Vuonna[[1887]] jicarillat muuttivat uuteen reservaatioonsa Tierra Amarillaan. <ref name="Apache"/> [[1900-luku|1900-luvun]] aikana Tierra Amarillaa laajennettiin ja sieltä tehdyt öljylöydöt ovat parantaneet huomattavasti jicarillojen elintasoa.

Versio 22. helmikuuta 2008 kello 20.30

Jicarillat kuuluvat Pohjois-Amerikan alkuperäiseen väestöön. Heidän varhaiset juurensa ovat Kanadassa, mutta historiantutkijoiden arvelujen mukaan 1300- tai 1400-luvulla alkanut suuri kansanvaellus toi athapaskan-kielisiä intiaaneja monina eri ryhminä kohti etelää. Kalliovuoria myötäillen nämä kansat kulkeutuivat Arizonaan,Coloradoon, Teksasiin, Kansasiin ja Uuteen-Meksikoon. Ensimmäiset Euroopasta tulleet löytöretkeilijät kohtasivat vuonna 1540 Coloradossa ja Kansasissa athapaskaa puhuvia biisoninmetsästäjiä, joita nimittivät quarechoiksi. Myöhemmin on arveltu, että quarechot olivat jicarilloja. Espanjalaiset käyttivät heistä myös nimeä vaqueros.[1]

jicarillat ja monet muut apassit hyökkäilivät zuni-intiaanien puebloihin; kivistä ja savitiilistä tehtyihin taloihin.

Aivan 1500-luvun loppuvuosina Uuteen-Meksikoon asettuneet espanjalaiset siirtolaiset ottivat käyttöönsä sanan apache, joka oli yhteisnimitys vihamielisistä intiaaniryhmistä, jotka hyökkäilivät paikallisten pueblointiaanien kyliin. Nimi tuli zuni-heimon sanasta apachu ja tarkoitti "vihollista". Nimitys yleistyi nopeasti. Jicarillat kuuluivat yhtenä ryhmänä näihin pelkoa herättäviin apasseihin, joilla oli yhteinen etninen tausta. Heidän tapansa, kielensä ja tottumuksensa erosivat paikallisista heimoista siksi paljon, että heidät oli helppo tunnistaa "vihollisiksi."

Jicarillat jakaantuivat kahteen eri haaraan; varsinaisiin jicarilloihin eli olleroihin ja itäisillä preerioilla ratsastaviin llaneroihin.[2] Viimeksi mainitut omivat monia tasankointiaanien tapoja, kun taas Uuteen-Meksikoon majoittuneet jicarillat omaksuivat pueblokulttuurin ryhtyen rakentamaan 1600-luvun lopulla savitiilistä tehtyjä taloja. 1720-luvulla pohjoisilta tasangoilta saapuneet comanchet tekivät hyökkäyksiä jicarillojen asutuksia vastaan. Seuraavien vuosikymmenien aikana preerioilta kulkeutui llaneroita Uuteen-Meksikoon liittyen jicarilloihin, jotka hylkäsivät kivitalonsa ja ryhtyivät viettämään liikkuvaa elämää llanerojen tavoin. Yhdessä he liittoutuivat espanjalaisten kanssa auttaen näitä vuosina 1768 - 1786 käydyissä sodissa comancheja vastaan.[2] Saman vuosisadan lopulla jicarillat tekivät liiton utein kanssa pitääkseen loitolla kiowien ja comanchien yhdistetyt sotajoukot.

1800-luvun puolivälissä joutuivat jicarillat sotaan Yhdysvaltoja vastaan. Vuosikausia jatkuneet sodat päättyivät jicarillojen tappioon 1870-luvun alussa. Hallitus koetti siirtää nämä Fort Stantonin reservaatioon Uuteen-Meksikoon lähelle mescalerojen asuinalueita. Jicarillat kieltäytyivät lähtemästä, mutta menettivät uppiniskaisuutensa vuoksi Yhdysvaltain maksaman vuosittaisen määrärahansa.[2] Nälkäisten jicarillojen aloittaessa uudelleen ryöstöretkensä hallitus päätti perua aiemman päätöksensä taloudellisen avun kieltämisestä, mutta siirsi intiaanit samalla väkipakolla Fort Stantoniin. Jicarillat jatkoivat kuitenkin vastarintaa paremman asuinpaikan puolesta. Vain 300 henkeä käsittävän jicarillayhteisön johtajina toimineet Garfield Velarde, Huera Mundo ja Augustine Vigil onnistuivat hyvän kielitaitonsa turvin neuvottelemaan Washingtonin päämajassa heimolleen paremmat maat.[3] Vuonna1887 jicarillat muuttivat uuteen reservaatioonsa Tierra Amarillaan. [1] 1900-luvun aikana Tierra Amarillaa laajennettiin ja sieltä tehdyt öljylöydöt ovat parantaneet huomattavasti jicarillojen elintasoa.

Lähteet

  1. ↑ a b Apache tribal Nation
  2. ↑ a b c "Pentti Virrankoski: "Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit. Gummerus, 1994. ISBN 951-717-788-7.
  3. ↑ Jicarilla History
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jicarillat&oldid=4344431”