Ero sivun ”Merijää” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
laajennos, lähteitä |
p t |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
{{Tynkä/Ilmasto}} |
{{Tynkä/Ilmasto}} |
||
{{Tynkä/Vesi}} |
|||
[[Luokka:Ilmastonmuutos]] |
[[Luokka:Ilmastonmuutos]] |
||
Versio 31. heinäkuuta 2007 kello 12.02
Merijää on meriveden pinnalle muodostuvaa jäätä. Merijää muodostuu yleensä noin –1.8 °C lämpötilassa johtuen merien suolapitoisuudesta, joka madaltaa jäätymispistettä. Merijää eroaa jäävuorista, jotka ovat mannerjäästä tai jäätiköistä mereen irronneita lohkareita. Jäävuoret muodostuvat pakkautuneesta lumesta ja koostuvat siten suolattomasta vedestä.
Merijää voi olla kiinni mantereessa tai ajelehtia vapaana. Merijään muodostumisella ja sulamisella voi olla suuri merkitys ilmaston kannalta, sillä suuria määriä merivettä voi siirtyä merijäänä paikasta toiseen tavalla, jolla merivesi ei nestemäisenä kulkeudu.
Tyynessä vedessä merijää muodostuu aluksi yksittäisinä 2–3 mm pyöreinä kiekkoina veden pinnalle. Kasvaessaan kiekkomainen muoto muuttuu kulmikkaaksi ja merijääkappaleet jäätyvät yhteen. Näin muodostuva merijäälautta voi vuodessa yltää 1,5–2 metrin paksuuteen.[2]
Lähteet
- ↑ The Cryosphere Today arctic.atmos.uiuc.edu. Viitattu 21. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Peter Wadhams: How Does Arctic Sea Ice Form and Decay? 1. tammikuuta 2003. NOAA. Viitattu 21. heinäkuuta 2007. (englanniksi)