Ero sivun ”Lützenin taistelu” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: is:Orrustan við Lützen (1632), ru:Битва при Лютцене (1632) muokkasi: pl:Bitwa pod Lützen (1632) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
}} |
}} |
||
'''Lützenin taistelu''' käytiin [[6. marraskuuta]] [[1632]] [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisessa sodassa]]. Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi [[ |
'''Lützenin taistelu''' käytiin [[6. marraskuuta]] [[1632]] [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisessa sodassa]]. Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi [[katolinen kirkko|katolisen]] [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan]] armeijan kimppuun. |
||
Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]] kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi. Vaikka Ruotsi saavutti strategisen voiton, kuninkaan kaaduttua se perääntyi nopeasti useimmilta Saksasta valloittamiltaan alueilta. |
Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]] kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi. Vaikka Ruotsi saavutti strategisen voiton, kuninkaan kaaduttua se perääntyi nopeasti useimmilta Saksasta valloittamiltaan alueilta. |
||
Versio 12. heinäkuuta 2007 kello 15.14
| Lützenin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa kolmikymmenvuotista sotaa | |||||||
 Carl Wahlbomin (1810-1858) maalaus Lützenin taistelusta. Kuninkaan kuolema kuvattuna.
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
|
Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf |
|||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
n. 18000 |
n. 23000 | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
n. 6000 |
n. 6000 | ||||||
Lützenin taistelu käytiin 6. marraskuuta 1632 kolmikymmenvuotisessa sodassa. Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi katolisen Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan armeijan kimppuun.
Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi. Vaikka Ruotsi saavutti strategisen voiton, kuninkaan kaaduttua se perääntyi nopeasti useimmilta Saksasta valloittamiltaan alueilta.
