Ero sivun ”Kypsyminen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p fix |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Muuta == |
== Muuta == |
||
[[Etyleeni]]ä käytetään muun muassa Yhdysvalloissa banaanien ja tomaattien kuljetuksessa, koska etyleeni jouduttaa hedelmien ja marjojen kypsymistä.{{lähde}} |
[[Etyleeni]]ä käytetään muun muassa Yhdysvalloissa banaanien ja tomaattien kuljetuksessa, koska etyleeni jouduttaa hedelmien ja marjojen kypsymistä.{{lähde}} |
||
== Lähteet == |
|||
Otavan tietosanakirja Fokus |
|||
{{Tynkä/Maatalous}} |
{{Tynkä/Maatalous}} |
||
Versio 27. kesäkuuta 2007 kello 19.35
Kypsyminen tavallisesti hedelmien ja siemenien valmistumisen viimeiset vaiheet ennen varisemista ja leviämistä. Siemeniin kerääntyy kypsyessä vararavinnoksi hiilihydraatteja ja valkuaisaineita. Osa hilihydraateista voi muuttua rasvoiksi. Siementen vesipitoisuus laskee kypsissä jyvissä 15 - 18 prosenttiin. Omenissa, luumuissa ynnä muissa "mehevissä" hedelmissä ja marjoissa tärkkelys muuttuu sokeriksi, kivennäissolujen määrä kasvaa, orgaaniset hapot ja parkkiaineet hajoavat ja näin syntyy hajoavia öljyjä ja väriaineita, vesipitoisuus nousee esimerkiksi omenassa 84 prosenttiin. Kypsyessä hedelmien hapan maku muuttuu imeläksi ja soluseinien niin sanotut pektiiniaineet hajoavat ja hedelmä pehmenee.
Muuta
Etyleeniä käytetään muun muassa Yhdysvalloissa banaanien ja tomaattien kuljetuksessa, koska etyleeni jouduttaa hedelmien ja marjojen kypsymistä.lähde?
Lähteet
Otavan tietosanakirja Fokus