Ero sivun ”Martinniemen rata” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tve4 (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Ratakartta: tarkennettu etäisyyksiä karttapaikan mittatyökalun avulla
lähde henkilöliikenteen lakkautukselle
Rivi 18: Rivi 18:
Martinniemessä sahalaitoksella oli oma veturi sekä hakevaunuja tehdasalueen sisäistä liikennöintiä varten. Kalustoa on yhä olemassa tehdasalueella, mutta liikennekelvottomana.
Martinniemessä sahalaitoksella oli oma veturi sekä hakevaunuja tehdasalueen sisäistä liikennöintiä varten. Kalustoa on yhä olemassa tehdasalueella, mutta liikennekelvottomana.


Henkilöliikenne radalla lopetettiin kannattamattomana vuonna [[1956]], ja sahan puutavaraliikennekin hiipui [[1980-luku|1980-luvun]] alkuun mennessä. Radan viimeisinä toimintavuosina radalla liikennöi vain hakejunia, jotka kuljettivat sahajätettä voimalaitokselle Ouluun. Tämäkin liikenne päättyi [[1986]], ja rataosan kunnossapito lopetettiin. Haukiputaan ratapihalla ollut Martinniemen radan erkanemisvaihde kuitenkin säilytettiin aina vuoteen [[1999]], jolloin radan purkaminen suoritettiin.
Henkilöliikenne radalla lopetettiin kannattamattomana vuonna [[1956]],<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Kimmo Kotimäki | Nimeke = Henkilöliikenteen lakkautukset| Osoite =http://www.saunalahti.fi/rautatie/yesterda/pailak.shtml | Ajankohta = 01.07.2004 | Julkaisija = Suomen Rautatiesivu | Viitattu = 17.05.2007}}</ref> ja sahan puutavaraliikennekin hiipui [[1980-luku|1980-luvun]] alkuun mennessä. Radan viimeisinä toimintavuosina radalla liikennöi vain hakejunia, jotka kuljettivat sahajätettä voimalaitokselle Ouluun. Tämäkin liikenne päättyi [[1986]], ja rataosan kunnossapito lopetettiin. Haukiputaan ratapihalla ollut Martinniemen radan erkanemisvaihde kuitenkin säilytettiin aina vuoteen [[1999]], jolloin radan purkaminen suoritettiin.


Rataa toivottiin myös säilytettäväksi, mutta se olisi vaatinut radan peruskorjauksen sekä kevyen kiskotuksen vaihtamisen raskaampaan. Nykyisin radan kuuden kilometrin mittainen lähes viivasuora ratapenger toimii suurimmalta osaltaan hevostienä.
Rataa toivottiin myös säilytettäväksi, mutta se olisi vaatinut radan peruskorjauksen sekä kevyen kiskotuksen vaihtamisen raskaampaan. Nykyisin radan kuuden kilometrin mittainen lähes viivasuora ratapenger toimii suurimmalta osaltaan hevostienä.

===Lähdeviitteet===
<references/>


[[Luokka:Haukipudas]]
[[Luokka:Haukipudas]]

Versio 17. toukokuuta 2007 kello 13.22

Martinniemen radalla tarkoitetaan vuonna 1938 liikenteelle avattua kuuden kilometrin mittaista sivurataa Haukiputaan asemalta Haukiputaan Martinniemeen, jatkuen teollisuusratana edelleen Martinniemen sahalle ja Laitakariin saakka. Liikenne rataosuudella päättyi lopullisesti 1986 ja rata purettiin 1999.

Ratakartta

Malline:Rautatien merkkien selitykset Malline:Rata alku Malline:Rata Malline:Rata Malline:Rata Malline:Rata Malline:Rata Malline:Rata loppu

Historia

Radan avaamisen jälkeen junaliikenne oli vilkasta. Rata palveli Martinniemen sahan puutavarakuljetuksia, ja sitä pitkin on toimitettu lukuisia sotakorvaustaloja entiseen Neuvostoliittoon. Radalla liikennöi parhaimpina aikoina jopa kaksi päivittäistä henkilöjunavuoroa Martinniemestä Ouluun ja takaisin.

Radalla oli vilkkaimpina vuosina jopa niin paljon liikennettä, että silloiselle valtatielle 4 tehtiin ylikulku, jossa valtatie johdettiin radan yli korkealla maapenkereellä. Tämä ylikulku on edelleen olemassa ja ajoneuvoliikenteen käytössä.

Martinniemessä sahalaitoksella oli oma veturi sekä hakevaunuja tehdasalueen sisäistä liikennöintiä varten. Kalustoa on yhä olemassa tehdasalueella, mutta liikennekelvottomana.

Henkilöliikenne radalla lopetettiin kannattamattomana vuonna 1956,[1] ja sahan puutavaraliikennekin hiipui 1980-luvun alkuun mennessä. Radan viimeisinä toimintavuosina radalla liikennöi vain hakejunia, jotka kuljettivat sahajätettä voimalaitokselle Ouluun. Tämäkin liikenne päättyi 1986, ja rataosan kunnossapito lopetettiin. Haukiputaan ratapihalla ollut Martinniemen radan erkanemisvaihde kuitenkin säilytettiin aina vuoteen 1999, jolloin radan purkaminen suoritettiin.

Rataa toivottiin myös säilytettäväksi, mutta se olisi vaatinut radan peruskorjauksen sekä kevyen kiskotuksen vaihtamisen raskaampaan. Nykyisin radan kuuden kilometrin mittainen lähes viivasuora ratapenger toimii suurimmalta osaltaan hevostienä.

Lähdeviitteet

  1. Kimmo Kotimäki: Henkilöliikenteen lakkautukset 01.07.2004. Suomen Rautatiesivu. Viitattu 17.05.2007.