Ero sivun ”Glukagoni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
(+epäselvä)
p Käyttäjän Andie t (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 88.148.207.20 tekemään versioon.
Rivi 1: Rivi 1:
{{epäselvä|10. huhtikuuta 2007 kello 15.26 (UTC)}}'''Glukagoni''' on [[hormoni]], joka säätelee [[sokeri]][[aineenvaihdunta]]a. Sitä erittyy [[haima]]n Langerhansin saarrekkeiden alfasoluista(A-solut). Sitä tuotetaan koko eliniän ajan. Glukagoni on [[insuliini]]n vastavaikuttaja. Kun [[verensokeri]] on alhaalla, glukagoni lisää [[glukoosi]]a [[veri|vereen]]. Veren glukagonipitoisuus puolestaan stimuloi insuliinin eritystä yhdessä ruuansulatuskanavan entyymien(GIP) kanssa.
'''Glukagoni''' on [[hormoni]], joka säätelee [[sokeri]][[aineenvaihdunta]]a. Sitä erittyy [[haima]]n Langerhansin saarrekkeiden alfasoluista(A-solut). Sitä tuotetaan koko eliniän ajan. Glukagoni on [[insuliini]]n vastavaikuttaja. Kun [[verensokeri]] on alhaalla, glukagoni lisää [[glukoosi]]a [[veri|vereen]]. Veren glukagonipitoisuus puolestaan stimuloi insuliinin eritystä yhdessä ruuansulatuskanavan entyymien(GIP) kanssa.


Glukagoni vapauttaa maksan glykogeenista adrenaaliinin avustamana glukoosia.
Glukagoni vapauttaa maksan glykogeenista adrenaaliinin avustamana glukoosia.

Versio 10. huhtikuuta 2007 kello 18.27

Glukagoni on hormoni, joka säätelee sokeriaineenvaihduntaa. Sitä erittyy haiman Langerhansin saarrekkeiden alfasoluista(A-solut). Sitä tuotetaan koko eliniän ajan. Glukagoni on insuliinin vastavaikuttaja. Kun verensokeri on alhaalla, glukagoni lisää glukoosia vereen. Veren glukagonipitoisuus puolestaan stimuloi insuliinin eritystä yhdessä ruuansulatuskanavan entyymien(GIP) kanssa.

Glukagoni vapauttaa maksan glykogeenista adrenaaliinin avustamana glukoosia. Glukagoni käynnistää glukoneogeneesin jo ennen maksan glykogeenivarastojen ehtymistä, jolloin elimistön varastorasvoista muodostuu vereen glukoosia. Tällöin kahdesta rasvamolekyylistä muodostuu glyseroliosista yksi glukoosimolekyyli ja rasvahappo-osista kuusi ketoainemolekyyliä. Glukoneogeneesi voi käyttää raaka-aineenaan myös proteiineja, jolloin aminohappojen amino- ja karboksyyliosat poistuvat virtsa-aineena.

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.