Ero sivun ”Kalparitaristo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
ML (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
ML (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Knight livonia.png|thumb|120px|Kalparitari]] |
[[Kuva:Knight livonia.png|thumb|120px|Kalparitari]] |
||
''' |
'''Kalpaveljet''' oli keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin [[Riika|Riiassa]] [[1202]] käännyttämään baltteja kristinuskoon. Perustajana oli [[paavi]]n käskynhaltija, [[Riika|Riian]] piispa Albert. Ensimmäisenä suurmestarina toimi V. von Rohrbach. Jäseninä oli aseistettuja ''kalpaveljiä'', uskontoon keskittyviä ''munkkiveljiä'' sekä varsinaisina sotilaina ''ritariveljiä''. Kalpaveljesten tunnuksena oli punainen miekka takissa. |
||
Kalparitaristo toimi vuodesta [[1237]] [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaisen ritarikunnan]] yhteydessä valloitettuaan [[Liivinmaa]]n, [[Kuurinmaa]]n, [[Saarenmaa]]n sekä Etelä-[[Viro]]n. [[1500-luku|1500-luvulla]] viimeinen suurmestari, Gotthard Ketler, neuvotteli [[Puola]]n kuninkaan kanssa, ja maallisti veljeskunnan, joka kääntyi luterilaisuuteen. Suurin osa ritarikunnan maista siirtyi Puola-Liettualle, ja hallitsemiensa maiden eteläiseen osaan hän perusti ruhtinaskunnan. Viron pohjoisosa siirtyi [[Ruotsi]]lle ja [[Tanska]]lle. |
Kalparitaristo toimi vuodesta [[1237]] [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaisen ritarikunnan]] yhteydessä valloitettuaan [[Liivinmaa]]n, [[Kuurinmaa]]n, [[Saarenmaa]]n sekä Etelä-[[Viro]]n. [[1500-luku|1500-luvulla]] viimeinen suurmestari, Gotthard Ketler, neuvotteli [[Puola]]n kuninkaan kanssa, ja maallisti veljeskunnan, joka kääntyi luterilaisuuteen. Suurin osa ritarikunnan maista siirtyi Puola-Liettualle, ja hallitsemiensa maiden eteläiseen osaan hän perusti ruhtinaskunnan. Viron pohjoisosa siirtyi [[Ruotsi]]lle ja [[Tanska]]lle. |
||
Versio 28. helmikuuta 2007 kello 20.03
Kalpaveljet oli keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin Riiassa 1202 käännyttämään baltteja kristinuskoon. Perustajana oli paavin käskynhaltija, Riian piispa Albert. Ensimmäisenä suurmestarina toimi V. von Rohrbach. Jäseninä oli aseistettuja kalpaveljiä, uskontoon keskittyviä munkkiveljiä sekä varsinaisina sotilaina ritariveljiä. Kalpaveljesten tunnuksena oli punainen miekka takissa.
Kalparitaristo toimi vuodesta 1237 Saksalaisen ritarikunnan yhteydessä valloitettuaan Liivinmaan, Kuurinmaan, Saarenmaan sekä Etelä-Viron. 1500-luvulla viimeinen suurmestari, Gotthard Ketler, neuvotteli Puolan kuninkaan kanssa, ja maallisti veljeskunnan, joka kääntyi luterilaisuuteen. Suurin osa ritarikunnan maista siirtyi Puola-Liettualle, ja hallitsemiensa maiden eteläiseen osaan hän perusti ruhtinaskunnan. Viron pohjoisosa siirtyi Ruotsille ja Tanskalle.
