Ero sivun ”Etnografia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: gl:Etnografía |
p Botti lisäsi: lt:Etnografija |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
[[ky:Этнография]] |
[[ky:Этнография]] |
||
[[lv:Etnogrāfija]] |
[[lv:Etnogrāfija]] |
||
[[lt:Etnografija]] |
|||
[[hu:Néprajz]] |
[[hu:Néprajz]] |
||
[[nl:Etnografie (diergeneeskunde)]] |
[[nl:Etnografie (diergeneeskunde)]] |
||
Versio 28. helmikuuta 2007 kello 03.25
1800-luvulla suomessa etnografiaa käytettiin synonyyminä etnologialle eli kansatieteelle. Ensimmäisenä sanaa käytti Antero Warelius artikkelissaan "Bidrag till Finlands kännedom i ethnographiskt hänseende" (Suomi 1847).
Etnografia (kreik. graphein=kirjoittaa) on deskriptiivinen kansan ja kulttuurin kuvaus. Euroopassa termi alkoi esiintyä 1700-luvun lopussa, tarkoittaen nimenomaan kenttätyön havaintojen perusteella kerättyä informaatiota. Voidaan koota myös historiallisista dokumenteista. Jokaiseen etnologiseen tutkimukseen sisältyy yleensä etnografinen osuus, joka on tutkijan oma luomus. Eräät tutkijat pitävätkin etnografiaa osana etnologiaa tai kulttuuriantropologiaa tai vain eräänlaisena tieteenalan aspektina. Etnografiaa ei ole ainoastaan kansatieteessä sillä uskontotieteilijöillä on oma uskontoetnografiansa.