Ero sivun ”Urho Kekkosen muistomerkki (Helsinki)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Oulal (keskustelu | muokkaukset)
p Kuva lisätty
w
Rivi 1: Rivi 1:
[[Image:Urhokekkosenmuistomerkki.jpg|thumb|500px|Urho Kekkosen muistomerkki [[Hakasalmen puisto]]ssa, oikealla pilkottaa [[Finlandia-talo]]]]
[[Image:Urhokekkosenmuistomerkki.jpg|thumb|500px|Urho Kekkosen muistomerkki [[Hakasalmen puisto]]ssa, oikealla pilkottaa [[Finlandia-talo]]]]


'''Urho Kekkosen muistomerkki''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Hakasalmen puisto]]ssa, [[Finlandia-talo]]n vieressä sijaitseva moderni muistomerkki, joka on omistettu presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkoselle]] ([[1900]] - [[1986]]). Muistomerkistä järjestettiin vuonna [[1997]] suunnittelukilpailu, jonka voitti kuvanveistäjä Pekka Jylhä ehdotuksellaan ''Lähde''. Teos paljastettiin Kekkosen satavuotispäivänä [[9. syyskuuta]] [[2000]].
'''Urho Kekkosen muistomerkki''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Hakasalmen puisto]]ssa, [[Finlandia-talo]]n vieressä sijaitseva moderni muistomerkki, joka on omistettu presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkoselle]] ([[1900]] - [[1986]]). Muistomerkistä järjestettiin vuonna [[1997]] suunnittelukilpailu, jonka voitti kuvanveistäjä [[Pekka Jylhä]] ehdotuksellaan ''Lähde''. Teos paljastettiin Kekkosen satavuotispäivänä [[9. syyskuuta]] [[2000]].


Muistomerkki koostuu pisaran muotoisesta vesialtaasta sekä neljästä pronssisesta kädestä, jotka ovat kahdeksan metriä korkeiden pylväiden päissä. Kuvanveistäjä Jylhän mukaan "teos syntyi luontokokemuksesta; tunteesta, jonka kokee, kun on vaaran laella, meren äärellä tai lähteen reunalla. Korkeamman läsnäolosta, jostakin suuremmasta, jossa voi eheytyä ja jossa on hyvä olla”. Kädet kuvastavat Jylhän mukaan sitä, että Kekkonen kirjoitti kaiken käsin ja siten ilmaisi itseään käsiensä kautta. Läheiseen kallioon on hakattu teksti ''URHO KEKKONEN 1900 - 1986'', ja tekstin vieressä kasvaa ruusupensas, joka on peräisin presidentin syntymäkodin [[Lepikon torppa|Lepikon torpan]] pihalta.
Muistomerkki koostuu pisaran muotoisesta vesialtaasta sekä neljästä pronssisesta kädestä, jotka ovat kahdeksan metriä korkeiden pylväiden päissä. Kuvanveistäjä Jylhän mukaan "teos syntyi luontokokemuksesta; tunteesta, jonka kokee, kun on vaaran laella, meren äärellä tai lähteen reunalla. Korkeamman läsnäolosta, jostakin suuremmasta, jossa voi eheytyä ja jossa on hyvä olla”. Kädet kuvastavat Jylhän mukaan sitä, että Kekkonen kirjoitti kaiken käsin ja siten ilmaisi itseään käsiensä kautta. Läheiseen kallioon on hakattu teksti ''URHO KEKKONEN 1900 - 1986'', ja tekstin vieressä kasvaa ruusupensas, joka on peräisin presidentin syntymäkodin [[Lepikon torppa|Lepikon torpan]] pihalta.

Versio 23. tammikuuta 2007 kello 23.57

Urho Kekkosen muistomerkki Hakasalmen puistossa, oikealla pilkottaa Finlandia-talo

Urho Kekkosen muistomerkki on Helsingin Hakasalmen puistossa, Finlandia-talon vieressä sijaitseva moderni muistomerkki, joka on omistettu presidentti Urho Kekkoselle (1900 - 1986). Muistomerkistä järjestettiin vuonna 1997 suunnittelukilpailu, jonka voitti kuvanveistäjä Pekka Jylhä ehdotuksellaan Lähde. Teos paljastettiin Kekkosen satavuotispäivänä 9. syyskuuta 2000.

Muistomerkki koostuu pisaran muotoisesta vesialtaasta sekä neljästä pronssisesta kädestä, jotka ovat kahdeksan metriä korkeiden pylväiden päissä. Kuvanveistäjä Jylhän mukaan "teos syntyi luontokokemuksesta; tunteesta, jonka kokee, kun on vaaran laella, meren äärellä tai lähteen reunalla. Korkeamman läsnäolosta, jostakin suuremmasta, jossa voi eheytyä ja jossa on hyvä olla”. Kädet kuvastavat Jylhän mukaan sitä, että Kekkonen kirjoitti kaiken käsin ja siten ilmaisi itseään käsiensä kautta. Läheiseen kallioon on hakattu teksti URHO KEKKONEN 1900 - 1986, ja tekstin vieressä kasvaa ruusupensas, joka on peräisin presidentin syntymäkodin Lepikon torpan pihalta.

Muistomerkki aiheutti pian paljastamisensa jälkeen vilkasta julkista keskustelua, ei kuitenkaan taiteellisten ansioidensa vaan turvallisuutensa tähden. Julkisuudessa esitettiin, että jos teräksiseen ja pyöreäpohjaiseen vesialtaaseen putoaisi ihmisiä, sieltä olisi erittäin vaikeaa kiivetä ylös. Tämän vuoksi altaaseen asennettiin vedenalaiset tikkaat.