Ero sivun ”Taivas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
mainitaan ilmakehäkin |
tark. Aurinko ei ole tähtitaivasta |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
'''Taivas''' on [[avaruus]] sellaisena kuin se [[Maa]]sta näkyy eli [[taivaankansi]], tai korkealla maan yllä oleva ilmatila.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|taivas}}</ref> |
'''Taivas''' on [[avaruus]] sellaisena kuin se [[Maa]]sta näkyy eli [[taivaankansi]], tai korkealla maan yllä oleva ilmatila.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|taivas}}</ref> |
||
[[ |
[[Taivaankappale]]ista parhaiten taivaalla erottuu [[Aurinko]]. [[Tähtitaivas|Tähtitaivaasta]] näkyvät selkeimmin [[Kuu]] ja [[tähti|tähdet]] sekä jotkin [[Planeetta|planeetat]]. [[Ilmakehä]]n [[Pilvi|pilvet]] ovat tiivistynyttä vettä. Muita taivaalla nähtäviä ilmiöitä ovat esimerkiksi [[sateenkaari|sateenkaaret]], [[haloilmiö|halot]], [[salama]]t, [[revontulet]] ja [[Tähdenlento|tähdenlennot]]. |
||
== Taivaan värit == |
== Taivaan värit == |
||
Nykyinen versio 3. huhtikuuta 2022 kello 17.46
Taivas on avaruus sellaisena kuin se Maasta näkyy eli taivaankansi, tai korkealla maan yllä oleva ilmatila.[1]
Taivaankappaleista parhaiten taivaalla erottuu Aurinko. Tähtitaivaasta näkyvät selkeimmin Kuu ja tähdet sekä jotkin planeetat. Ilmakehän pilvet ovat tiivistynyttä vettä. Muita taivaalla nähtäviä ilmiöitä ovat esimerkiksi sateenkaaret, halot, salamat, revontulet ja tähdenlennot.
Taivaan värit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taivas on päiväsaikaan selkeällä säällä yleensä sininen. Väri johtuu Auringon säteilyn sironnasta ilmakehässä, ja eniten siroavat siniseltä näyttävät valon lyhyet aallonpituudet. Auringon laskiessa sen valo kulkee pidemmän matkan ilmakehän läpi kuin päivällä, minkä seurauksena sininen siroaa pois ja taivas muuttuu punaiseksi, oranssiksi ja keltaiseksi. Ilman sirontaa taivas olisi musta.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ taivas. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Miksi taivas vaihtaa väriä? Tieteen Kuvalehti. 26.8.2018. Viitattu 26.8.2020.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Grimvall, Göran: Miksi taivas on sininen? Sateenkaaret, kaiku, tähdenlennot, vihreät välähdykset ja muut ilmiöt. (Varför är himlen blå? Regnbågar, ekon, stjärnfall, gröna blixtar, 1993.) Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-19834-X.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta taivas Wikimedia Commonsissa
Sitaatteja aiheesta Taivas Wikisitaateissa
