Ero sivun ”Sakari Knuuttila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
kuolintieto viitattuna olevasta matrikkelista Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
p Käyttäjän Urjanhai muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Finnusertop tekemään versioon. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Eero Sakari Knuuttila''' (s. [[5. huhtikuuta]] [[1930]] [[Hamina |
'''Eero Sakari Knuuttila''' (s. [[5. huhtikuuta]] [[1930]] [[Hamina]]) on suomalainen kansanedustaja. Hän toimi [[SDP]]:n kansanedustajana neljännesvuosisadan vuosina [[1966]]–[[1991]]. Knuuttila valmistui insinööriksi [[Tampereen teknillinen opisto|Tampereen teknillisestä opistosta]] 1953 ja työskenteli sen jälkeen tiesuunnitteluinsinöörinä. Knuuttila oli kansanedustajana [[Keski-Suomen vaalipiiri]]stä. Hän istui myös [[Jyväskylän kaupunginvaltuusto]]ssa vuosina [[1965]]–[[2004]] ja sai [[valtiopäiväneuvos|valtiopäiväneuvoksen]] arvon vuonna [[1990]].<ref>{{Edustajamatrikkeli|nro=184}}</ref> |
||
Kansanedustajana Knuuttila oli erityisen kiinnostunut täystyöllisyydestä, liikennekysymyksistä ja verotuksesta. Hän ajoi vuonna 1969–1972 läpi perustuslain muutoksen, jonka mukaan Suomen kansalaisella on oikeus työhön, [[Perusoikeudet|perusoikeudeksi]] (valtiovallan asiana on tarvittaessa järjestää Suomen kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei ole toisin säädetty).<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Talvi-illan tarinoita. Neljännesvuosisata eduskunnassa 1966–1991| Julkaisija = Omakustanne| Vuosi = 2012| Tekijä = Sakari Knuuttila| Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = 86–92| Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 978-952-93-0977-1| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
Kansanedustajana Knuuttila oli erityisen kiinnostunut täystyöllisyydestä, liikennekysymyksistä ja verotuksesta. Hän ajoi vuonna 1969–1972 läpi perustuslain muutoksen, jonka mukaan Suomen kansalaisella on oikeus työhön, [[Perusoikeudet|perusoikeudeksi]] (valtiovallan asiana on tarvittaessa järjestää Suomen kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei ole toisin säädetty).<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Talvi-illan tarinoita. Neljännesvuosisata eduskunnassa 1966–1991| Julkaisija = Omakustanne| Vuosi = 2012| Tekijä = Sakari Knuuttila| Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = 86–92| Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 978-952-93-0977-1| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
[[Luokka:Valtiopäiväneuvokset]] |
[[Luokka:Valtiopäiväneuvokset]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1930 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1930 syntyneet]] |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Elävät henkilöt]] |
||
Versio 28. helmikuuta 2022 kello 22.47
Eero Sakari Knuuttila (s. 5. huhtikuuta 1930 Hamina) on suomalainen kansanedustaja. Hän toimi SDP:n kansanedustajana neljännesvuosisadan vuosina 1966–1991. Knuuttila valmistui insinööriksi Tampereen teknillisestä opistosta 1953 ja työskenteli sen jälkeen tiesuunnitteluinsinöörinä. Knuuttila oli kansanedustajana Keski-Suomen vaalipiiristä. Hän istui myös Jyväskylän kaupunginvaltuustossa vuosina 1965–2004 ja sai valtiopäiväneuvoksen arvon vuonna 1990.[1]
Kansanedustajana Knuuttila oli erityisen kiinnostunut täystyöllisyydestä, liikennekysymyksistä ja verotuksesta. Hän ajoi vuonna 1969–1972 läpi perustuslain muutoksen, jonka mukaan Suomen kansalaisella on oikeus työhön, perusoikeudeksi (valtiovallan asiana on tarvittaessa järjestää Suomen kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei ole toisin säädetty).[2]
Urho Kekkosen valitsemista poikkeuslailla vuonna 1973 Knuuttila ei hyväksynyt sellaisenaan, vaan ehdotti että poikkeusaikaa olisi vain 3 vuotta. Tämä herätti paheksuntaa Kekkosen laajan kannattajajoukon keskuudessa, ja Knuuttila joutui selittämään esitystään myös kahden kesken Kekkoselle.[3].
Knuuttila oli 1980-luvulla eduskunnan pankkivaliokunnan puheenjohtaja. Muistelmissaan hän kritisoi 1980-luvun rahapolitiikkaa siitä, että Suomi vapautti rahamarkkinat ilman, että asiaa olisi käsitelty eduskunnassa. Esimerkiksi valuuttasäännöstelyn lopettaminen oli päätetty 1986 vain virkamiesten kesken, ja lopulta ajauduttiin pankkikriisiin.[4] Valittaessa SDP:n ehdokasta vuoden 1994 presidentinvaaliin Knuuttila oli yhtenä ehdokkaana. Pääehdokkaat olivat Martti Ahtisaari ja Kalevi Sorsa.[5]
Knuuttilalle myönnettin Pohjois-Korean Kansojen ystävyyden ritarikunnan ensimmäisen luokan kunniamerkki vuonna 1986.[6]
Lähteet
- ↑ Sakari Knuuttila Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Sakari Knuuttila: Talvi-illan tarinoita. Neljännesvuosisata eduskunnassa 1966–1991, s. 86–92. Omakustanne, 2012. ISBN 978-952-93-0977-1.
- ↑ Knuuttila s. 95–96
- ↑ Knuuttila, s. 117–121
- ↑ Knuuttila, s. 145–148
- ↑ Kunniamerkit. Helsingin Sanomat, 11.4.1986, s. 22. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
- Sakari Knuuttila Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
| ||||||||||||||
