Rintama (lehti)

Rintama oli Leningradissa ja Petroskoissa vuosina 1932–1937 ilmestynyt suomenkielinen kaunokirjallinen ja yhteiskuntapoliittinen aikakauslehti. Sen edeltäjä oli Leningradissa vuosina 1927–1930 julkaistu kulttuurilehti Soihtu, joka vuonna 1930 yhdistettiin Petroskoissa vuodesta 1928 julkaistuun Puna-Kantele-kirjallisuuslehteen. Vuodesta 1930 lähtien lehti ilmestyi nimellä Punakantele, joka sittemmin päätettiin vaihtaa luokkataistelua paremmin kuvaavaksi Rintamaksi. Julkaisijana toimi Kustannusliike Kirja.

Rintama oli kooltaan suurempi kuin sen edeltäjät. Aluksi se ilmestyi kaksi kertaa kuukaudessa. Vuonna 1933 julkaisusta tuli kuukausilehti, jonka koko käsitti tavallisesti 16 sivua, joinakin kuukausina 20–24 sivua. Myöhemmin lehti ilmestyi milloin kerran kuukaudessa tai kerran kahdessa kuukaudessa, milloin kaksi kertaa kuussa. Vuodesta 1935 lähtien sen koko oli 80 sivua. Lehden levikki laski jatkuvasti. Kun vuonna 1932 se oli 4 220 ja joinakin kuukausina yli 7 000, niin vuonna 1933 se laski 2 000 kappaleeseen ja vuonna 1937 1 607 kappaleeseen.

Lehden päätoimittajan työskenteli vuoden 1934 puoliväliin saakka Urho Ruhanen. Leningradin proletaarikirjailijoiden yhdistyksen suomenkielisestä jaostosta toimitusneuvostoon valittiin Ruhasen lisäksi Saimi Hellman ja Kalle Pietarinen. Karjalaa edustivat Jalmari Virtanen, Herman Laukkanen, Oskar Johansson ja Fjodor Ivatšov. Vuonna 1934 päätoimittajan tehtäviä hoitivat Jalmari Virtanen ja Arvi Leppänen, vuonna 1935 Otto Oinonen ja Kalle Vento sekä jälleen Jalmari Virtanen. Vuonna 1936 päätoimittajaksi tuli Fjodor Ivatšov, mutta käytännössä viimeisen toimittajan tehtäviä hoiti Tatu Väätäinen. Toimitusneuvoston jäseninä toimivat eri aikoina myös Viljo Paju, Urpo Takala, Eemeli Lehtokivi, Uljas Vikström, Allan Visanen, Frans Perho, Kerttu Mäkelin, Nikolai Jaakkola ja John Lindberg. Taiteilijana työskenteli loppuun saakka Eino Salmi. Rintaman toimitus sijaitsi Leningradissa vuoteen 1933 saakka. Vuonna 1934 toimitus ja toimitusneuvosto muuttivat Petroskoihin. Leningradissa lehden edustajana toimi Eino Salmi.

Kaunokirjallisuuden osuus oli Rintamassa pienempi kuin Soihdussa ja sittemmin Punakanteleessa. Suomenkielisen proosan kirjoittajia olivat Lyyli Grönlund, Yrjö Savolainen, Torsten Heimovaara, Sakari Kankaanpää, Petri Palo, Allan Visanen, Ludvig Kosonen, Einari Leino, Kalle Karjalainen (Vento), Eemeli Parras, Urpo Takala, Josef Hämäläinen ja Antero Teräs. Runoilijoista tunnetuimpia olivat Mikael Rutanen, Einari Leino, Jalmari Virtanen, Lea Helo, Ludvig Kosonen ja Emil Virtanen. Arvosteluosastossa julkaistiin kirjaesittelyjä ja -arvosteluja sekä yleisluontoisia artikkeleita, jotka käsittelivät kirjallisuudentutkimuksen ongelmia ja kirjallisuuden kehitystä Neuvosto-Karjalassa ja koko Neuvostoliitossa.

Vuonna 1934 kaunokirjallisuuden ja arvostelujen osuus lehdestä laski jyrkästi ja sen sisältö köyhtyi. Tästä lähtien Rintamaa leimasivat demagogiset vääristelyt ja tekaistut poliittiset syytökset. ”Satunnaiset virheet ja kokemattomuus tulkittiin ideologiseksi tihutyöksi ja kirjailijoiden teokset julistettiin poliittisesti vahingollisiksi” (Aalto).

Toimituksen muutettua Petroskoihin sitä ei enää kiinnostanut leningradilaisten kirjailijoiden toiminta. Käännöskirjallisuuden osuus lehdestä kasvoi kahteen kolmasosaan. Ainoastaan runous oli alkuperäistä, mutta senkin osuus vähentyi. Toimituskunta selitti tilannetta sillä, että lehden tulee välittää suomenkieliselle lukijakunnalle venäläisten ja muunkielisten neuvostokirjallisuuden teoksia. Samalla lehti menetti merkityksensä omaperäisenä julkaisuna.

Rintama lakkautettiin vuoden 1930-luvun lopun suomalaisvainojen seurauksena. Viimeinen numero ilmestyi lokakuussa 1937. Seuraavan vuoden alusta lähtien sen korvasi karjalankielinen aikakauslehti Karelija.

Lähteet

• Aalto, Elli: Suomenkielisen aikakauslehdistön synty Neuvostoliitossa. Punalippu, 1987, nro 5, s. 111–118.
• Alto, E.L.: Sovetskije finnojazytšnyje žurnaly 1920–1980, s. 57–83. Petrozavodsk: Karelija, 1989. ISBN 5-7545-0308-3.