Ero sivun ”Reppumatkailu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
hannosen demografisia tietoja |
p kh |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:Street in Paharganj.jpg|thumb|Reppureissaaja [[rinkka|rinkkoineen]] Intian [[Delhi]]ssä.]] |
[[File:Street in Paharganj.jpg|thumb|Reppureissaaja [[rinkka|rinkkoineen]] Intian [[Delhi]]ssä.]] |
||
[[File:Three Backpackers.jpg|thumb|Reppumatkailijoita [[Aucklandin lentoasema]]lla.]] |
[[File:Three Backpackers.jpg|thumb|Reppumatkailijoita [[Aucklandin lentoasema]]lla.]] |
||
'''Reppumatkailu''' on pienellä budjetilla ja vähin matkatavaroin toteutettavaa matkustelua usein ilman tarkkaa matkasuunnitelmaa. Se on erityisesti länsimaisten nuorten suosima tapa matkustella itsenäisesti, yksin tai parin ystävän kanssa, ja matkat kohdistuvat usein halvan hintatason lämpimiin maihin, kuten [[Kaakkois-Aasia]]an. Matkustustapoja ovat [[Halpalentoyhtiö|halpalennot]] ja muut reittilennot, junat sekä paikallinen julkinen liikenne, joskus myös [[liftaaminen]]. Majoittumisessa suositaan halpoja [[hostelli|hostelleja]] ja hotelleja, vuokrattavia [[bungalow|rantabungaloweja]], joskus myös yksityismajoitusta, [[vieraanvaraisuusjärjestö]]jen kotimajoitusta |
'''Reppumatkailu''' on pienellä budjetilla ja vähin matkatavaroin toteutettavaa matkustelua usein ilman tarkkaa matkasuunnitelmaa. Se on erityisesti länsimaisten nuorten suosima tapa matkustella itsenäisesti, yksin tai parin ystävän kanssa, ja matkat kohdistuvat usein halvan hintatason lämpimiin maihin, kuten [[Kaakkois-Aasia]]an. Matkustustapoja ovat [[Halpalentoyhtiö|halpalennot]] ja muut reittilennot, junat sekä paikallinen julkinen liikenne, joskus myös [[liftaaminen]]. Majoittumisessa suositaan halpoja [[hostelli|hostelleja]] ja hotelleja, vuokrattavia [[bungalow|rantabungaloweja]], joskus myös yksityismajoitusta, [[vieraanvaraisuusjärjestö]]jen kotimajoitusta ja siirtymätaipaleilla nukkumista pitkänmatkan junissa.<ref>Suvi Timonen ja Topi Turunen: [https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_selaus=54736 Reppumatkailijat], Matkailijan terveysopas, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 1.1.2021.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://akkilahto.fi/category/lomatyyppi/reppumatkailu| Nimeke =Reppumatkailu | Viitattu = 1.1.2021 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/matka/art-2000004668026.html | Nimeke = Reppumatkailijat valtaavat jännän ja halvan Kaakkois-Aasian| Tekijä = Mykkänen, Juhani| Ajankohta = 25.7.2009 | Viitattu = 1.1.2021 }}</ref><ref name=tamara>{{Verkkoviite | Osoite = https://edition.cnn.com/travel/article/will-covid-end-backpacking-travel/index.html | Nimeke = Backpacking is a rite of passage for many travelers. Covid could end it forever| Tekijä = Hardingham-Gill, Tamara| Ajankohta = 31.12.2020 | Viitattu = 1.1.2021 }}</ref> |
||
Yksilöllisyyttä ja vapautta korostava reppumatkailija tekee mielellään pesäeroa [[turismi]]in, valmiiksi järjestettyihin helppohin lomamatkoihin suurille massoille. Turistista reppumatkailijan erottavat matkan pituus, omatoimisuus ja suunnittelemattomuus sekä usein halu päästä tekemisiin paikallisten asukkaiden kanssa. Lomailun sijasta reppumatkailija kokee matkansa pikemminkin oppimisprosessina ja uudenlaisten kokemusten hankkimisena. Nuorelle ensimmäinen itsenäisesti tehty reppumatka voi olla myös tärkeä [[aikuistumisriitti]].<ref> Näppä s. 1–2.</ref> Usean kuukauden mittainen reppureissu on yksi mahdollisuus viettää [[Välivuosi|välivuotta]] ennen siirtymistä jatko-opintoihin tai työelämään. Monet yhdistävät reppumatkailun ennalta sovittuun tai paikan päällä hankittuun tilapäistyöhön tai vapaaehtoistyöhön esimerkiksi [[Kansainvälinen vapaaehtoistyö|kansainvälisellä työleirillä]]. |
Yksilöllisyyttä ja vapautta korostava reppumatkailija tekee mielellään pesäeroa [[turismi]]in, valmiiksi järjestettyihin helppohin lomamatkoihin suurille massoille. Turistista reppumatkailijan erottavat matkan pituus, omatoimisuus ja suunnittelemattomuus sekä usein halu päästä tekemisiin paikallisten asukkaiden kanssa. Lomailun sijasta reppumatkailija kokee matkansa pikemminkin oppimisprosessina ja uudenlaisten kokemusten hankkimisena. Nuorelle ensimmäinen itsenäisesti tehty reppumatka voi olla myös tärkeä [[aikuistumisriitti]].<ref> Näppä s. 1–2.</ref> Usean kuukauden mittainen reppureissu on yksi mahdollisuus viettää [[Välivuosi|välivuotta]] ennen siirtymistä jatko-opintoihin tai työelämään. Monet yhdistävät reppumatkailun ennalta sovittuun tai paikan päällä hankittuun tilapäistyöhön tai vapaaehtoistyöhön esimerkiksi [[Kansainvälinen vapaaehtoistyö|kansainvälisellä työleirillä]]. |
||
Versio 2. tammikuuta 2021 kello 01.53
Reppumatkailu on pienellä budjetilla ja vähin matkatavaroin toteutettavaa matkustelua usein ilman tarkkaa matkasuunnitelmaa. Se on erityisesti länsimaisten nuorten suosima tapa matkustella itsenäisesti, yksin tai parin ystävän kanssa, ja matkat kohdistuvat usein halvan hintatason lämpimiin maihin, kuten Kaakkois-Aasiaan. Matkustustapoja ovat halpalennot ja muut reittilennot, junat sekä paikallinen julkinen liikenne, joskus myös liftaaminen. Majoittumisessa suositaan halpoja hostelleja ja hotelleja, vuokrattavia rantabungaloweja, joskus myös yksityismajoitusta, vieraanvaraisuusjärjestöjen kotimajoitusta ja siirtymätaipaleilla nukkumista pitkänmatkan junissa.[1][2][3][4]
Yksilöllisyyttä ja vapautta korostava reppumatkailija tekee mielellään pesäeroa turismiin, valmiiksi järjestettyihin helppohin lomamatkoihin suurille massoille. Turistista reppumatkailijan erottavat matkan pituus, omatoimisuus ja suunnittelemattomuus sekä usein halu päästä tekemisiin paikallisten asukkaiden kanssa. Lomailun sijasta reppumatkailija kokee matkansa pikemminkin oppimisprosessina ja uudenlaisten kokemusten hankkimisena. Nuorelle ensimmäinen itsenäisesti tehty reppumatka voi olla myös tärkeä aikuistumisriitti.[5] Usean kuukauden mittainen reppureissu on yksi mahdollisuus viettää välivuotta ennen siirtymistä jatko-opintoihin tai työelämään. Monet yhdistävät reppumatkailun ennalta sovittuun tai paikan päällä hankittuun tilapäistyöhön tai vapaaehtoistyöhön esimerkiksi kansainvälisellä työleirillä.
Reppumatkailun arvellaan 2020-luvulla elpyvän hitaasti maailmanlaajuisen koronapandemian jälkeen, sillä lentoyhtiöillä ei luultavasti ole pitkään aikaan taloudellisia mahdollisuuksia samanlaiseen hintakilpailuun kuin vielä 2010-luvulla.[4]
Historiaa
Euroopan yläluokan nuorten aikuisten matkailu juontaa juurensa jo 1600- ja 1700-lukujen niin sanotusta grand tourista, kuukausia tai jopa vuosia kestävästä matkasta tutustumaan vieraisiin kulttuureihin. Nykyisen kaltaisen pienen budjetin reppumatkailun edeltäjiä ovat kulkuriperinne, liftaaminen, saksalainen Wandervogel-nuorisoliike sekä 1970-luvun taitteen hippimatkailu muun muassa Intiaan.[6]
1970-luvulta alkaen englantia osaavien reppumatkailijoiden tärkeäksi avuksi tulivat australialaisen Lonely Planet -kustannusyhtiön matkaopaskirjat, joissa nähtävyyksien lisäksi lueteltiin eri paikkakuntien parhaan hinta-laatusuhteen tarjoavia, reppureissaajille sopivia majoitus- ja ruokapaikkoja[7]. Kirjasarja sai pian kilpailijoita, kuten brittiläinen Rough Guides[8]. Hyvä englannin taito on reppumatkailijoita yhdistävä tekijä: valtaosa reppumatkailijoista on peräisin Pohjois-Amerikasta, Australiasta, Uudesta-Seelannista sekä Britanniasta ja muista Pohjois-Euroopan maista, joissa englannin kielen opetuksella on pitkät perinteet[9]. Pasi Hannosen Etelä-Amerikassa 1990-luvun keskivaiheilla tekemän kyselyn perustella reppumatkailijat olivat melko tasaisesti sekä miehiä että naisia, iältään keskimäärin 27,5-vuotiaita. Kaksi kolmasosaa heistä oli matkustanut yli kymmenessä maassa.[10]
Reppumatkailu Suomesta
Suomalaisten reppumatkailu sai varsinaisesti alkunsa nuorille suunnattujen, Länsi-Euroopan maat kattavien Interrail-junapassien markkinoille tuonnista 1972. Jo sitä ennen olivat rohkeimmat nuoret tutustuneet muihin Euroopan maihin esimerkiksi peukalokyydillä. Seuraavalla vuosikymmenellä tulivat ensimmäiset halpamatkoja tarjoavat matkatoimistot, kuten neuvostoliittolaisen Aeroflotin ja intialaisen Air Indian lentolippuja Aasiaan myyvä Intia-keskus[11]. Ensimmäisiä suomalaisia reppumatkailun opaskirjoja oli opiskelijamatkatoimisto Travelan vuonna 1989 kustantama ja Markus Lehtipuun toimittama Tuhat tietä tropiikkiin.[12] Vuodesta 2002 suomalaisten reppumatkailuintoa alkoi kasvattaa tv-ohjelma Madventures. Samoihin aikoihin suomenkielinen interrail-verkkosivusto laajeni aihepiiriltään ja otti nimekseen Pallontallaajat.net.
Lähteet
- Näppä, Marjaana: Reppumatkailun työntö- ja vetovoimatekijät. Case Bangkok. Opinnäytetyö.. Kajaani: Kajaanin ammattikorkeakoulu, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, matkailun koulutusohjelma, 2005. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.1.2021).
Viitteet
- ↑ Suvi Timonen ja Topi Turunen: Reppumatkailijat, Matkailijan terveysopas, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 1.1.2021.
- ↑ Reppumatkailu akkilahto.fi. Viitattu 1.1.2021.
- ↑ Mykkänen, Juhani: Reppumatkailijat valtaavat jännän ja halvan Kaakkois-Aasian hs.fi. 25.7.2009. Viitattu 1.1.2021.
- ↑ a b Hardingham-Gill, Tamara: Backpacking is a rite of passage for many travelers. Covid could end it forever edition.cnn.com. 31.12.2020. Viitattu 1.1.2021.
- ↑ Näppä s. 1–2.
- ↑ Näppä s. 1–2.
- ↑ BBC selling Lonely Planet to Kentucky cigarette billionaire Brad Kelley skift.com. 4.3.2013. Viitattu 31.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Näppä s. 11.
- ↑ Näppä s. 10.
- ↑ Hannonen, Pasi: Reppumatkailijoiden henkilökohtainen kerronta folklorena Elore Vol 6 Nro 1 (1999). Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Viitattu 2.1.2021.
- ↑ ”Ämpärikauppias” keskellämme. Intia-Keskus välittää kaukomatkoja alle puoleen hintaan. Helsingin Sanomat, 31.10.1984, s. 35. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 1.1.2021.
- ↑ Pouttu, Kaisa: Suomalaisten reppumatkailijoiden kuluttajakäyttäytyminen Kaakkois-Aasiassa, s. 16. Opinnäytetyö. Vaasa: Vaasan ammattikorkeakoulu, 2013. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.1.2021).