Ero sivun ”Carl Tersmeden” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
Linkki
Rivi 6: Rivi 6:
Larsbon ruukissa [[Taalainmaa]]lla syntynyt Tersmeden aloitti sotilasuransa laivastossa vuonna 1733. [[Suomenlinna]]ssa hän palveli kapteeniluutnanttina sen rakentamisen aikana vuosina 1749–1763.
Larsbon ruukissa [[Taalainmaa]]lla syntynyt Tersmeden aloitti sotilasuransa laivastossa vuonna 1733. [[Suomenlinna]]ssa hän palveli kapteeniluutnanttina sen rakentamisen aikana vuosina 1749–1763.


Tersmeden asui omistamassaan [[Albergan kartano]]ssa vuosina 1752–1765. [[Espoo]]n [[Leppävaara]]ssa sijaitsevaan kartanoon hän rakennutti muun muassa uuden päärakennuksen, vaimolleen Inga Dorotea Malmsköldille<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://historiesajten.se/visainfo.asp?id=200|nimeke=Carl Tersmeden - Historiesajten|julkaisu=historiesajten.se|viitattu=2020-07-01}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Nimisto/Ruusutorpanpuiston_nuori_rouva_ja_pitka_(167737)|nimeke=Ruusutorpanpuiston nuori rouva ja pitkä kapteeni|julkaisu=espoo.fi|viitattu=2020-07-01|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> 1755 puisen ''Rosavilla-''nimisen (Rosatorp, Ruusutorppa) huvilan<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Nimisto/Nakokulmia_nimistoon/Ruusutorppa__Rosatorpet(149659)|nimeke=Ruusutorppa – Rosatorpet|julkaisu=espoo.fi|viitattu=2020-07-01|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> sekä [[barokki]]tyylisen puutarhan. Puutarhan jäänteet sorsalammikoineen ovat yhä näkyvissä [[Perkkaan kappeli|Perkkaan vanhan kappelin]] eteläpuolella.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=toim. Pauli Saloranta|Nimeke=Albergasta Leppävaaraan. Sata vuotta ihmisiä, elämää ja kehitystä.|Vuosi=2011|Luku=Arja Salo: Tersmedenin unohtunut puutarha|Sivu=34-35|Julkaisija=Leppävaara-seura - Alberga sällskapet ry}}</ref> Rosavilla sijaitsi nykyisen Huvilinnanaukion paikalla 1970-luvulle asti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Nimisto/Nakokulmia_nimistoon/Ruusutorppa__Rosatorpet(149659)|nimeke=Ruusutorppa – Rosatorpet|julkaisu=espoo.fi|viitattu=2020-07-01|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
Tersmeden asui omistamassaan [[Albergan kartano]]ssa vuosina 1752–1765. [[Espoo]]n [[Leppävaara]]ssa sijaitsevaan kartanoon hän rakennutti muun muassa uuden päärakennuksen, vaimolleen Inga Dorotea Malmsköldille<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://historiesajten.se/visainfo.asp?id=200|nimeke=Carl Tersmeden - Historiesajten|julkaisu=historiesajten.se|viitattu=2020-07-01}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Nimisto/Ruusutorpanpuiston_nuori_rouva_ja_pitka_(167737)|nimeke=Ruusutorpanpuiston nuori rouva ja pitkä kapteeni|julkaisu=espoo.fi|viitattu=2020-07-01|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> 1755 puisen ''[[Rosavilla]]-''nimisen (Rosatorp, Ruusutorppa) huvilan<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Nimisto/Nakokulmia_nimistoon/Ruusutorppa__Rosatorpet(149659)|nimeke=Ruusutorppa – Rosatorpet|julkaisu=espoo.fi|viitattu=2020-07-01|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> sekä [[barokki]]tyylisen puutarhan. Puutarhan jäänteet sorsalammikoineen ovat yhä näkyvissä [[Perkkaan kappeli|Perkkaan vanhan kappelin]] eteläpuolella.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=toim. Pauli Saloranta|Nimeke=Albergasta Leppävaaraan. Sata vuotta ihmisiä, elämää ja kehitystä.|Vuosi=2011|Luku=Arja Salo: Tersmedenin unohtunut puutarha|Sivu=34-35|Julkaisija=Leppävaara-seura - Alberga sällskapet ry}}</ref> Rosavilla sijaitsi nykyisen Huvilinnanaukion paikalla 1970-luvulle asti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Nimisto/Nakokulmia_nimistoon/Ruusutorppa__Rosatorpet(149659)|nimeke=Ruusutorppa – Rosatorpet|julkaisu=espoo.fi|viitattu=2020-07-01|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>


Tersmedenin aikana kartanosta tuli [[Helsinki|Helsingin]] seudun aateliskulttuurin keskus, jossa Suomenlinnan upseerit vieraineen usein kokoontuivat. Arkeologisissa kaivauksissa vuonna 2001 puistosta löytyi ylellisten kiinalaisten posliiniastioiden palasia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=toim. Pauli Saloranta|Nimeke=Albergasta Leppävaaraan. Sata vuotta ihmisiä, elämää ja kehitystä.|Vuosi=2011|Luku=Arja Salo: Tersmedenin unohtunut puutarha|Sivu=34|Julkaisija=Leppävaara-seura - Alberga sällskapet ry}}</ref> Paikalliset ihmiset kutsuivat häntä Pitkäksi kapteeniksi hänen pituutensa vuoksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Nimisto/Ruusutorpanpuiston_nuori_rouva_ja_pitka_(167737)|nimeke=Ruusutorpanpuiston nuori rouva ja pitkä kapteeni|julkaisu=espoo.fi|viitattu=2020-07-01|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
Tersmedenin aikana kartanosta tuli [[Helsinki|Helsingin]] seudun aateliskulttuurin keskus, jossa Suomenlinnan upseerit vieraineen usein kokoontuivat. Arkeologisissa kaivauksissa vuonna 2001 puistosta löytyi ylellisten kiinalaisten posliiniastioiden palasia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=toim. Pauli Saloranta|Nimeke=Albergasta Leppävaaraan. Sata vuotta ihmisiä, elämää ja kehitystä.|Vuosi=2011|Luku=Arja Salo: Tersmedenin unohtunut puutarha|Sivu=34|Julkaisija=Leppävaara-seura - Alberga sällskapet ry}}</ref> Paikalliset ihmiset kutsuivat häntä Pitkäksi kapteeniksi hänen pituutensa vuoksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Nimisto/Ruusutorpanpuiston_nuori_rouva_ja_pitka_(167737)|nimeke=Ruusutorpanpuiston nuori rouva ja pitkä kapteeni|julkaisu=espoo.fi|viitattu=2020-07-01|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>

Versio 23. marraskuuta 2020 kello 13.15

Carl Tersmedenin muotokuva.

Carl Tersmeden (23. huhtikuuta 1715 Smedjebacken25. joulukuuta 1797) oli ruotsalainen amiraali. Suomenlinnan ja Karlskronan linnoituksissa palvellut Tersmeden tunnetaan yksityiskohtaisista päiväkirjoistaan, joita hän piti koko elämänsä ajan.

Elämä

Larsbon ruukissa Taalainmaalla syntynyt Tersmeden aloitti sotilasuransa laivastossa vuonna 1733. Suomenlinnassa hän palveli kapteeniluutnanttina sen rakentamisen aikana vuosina 1749–1763.

Tersmeden asui omistamassaan Albergan kartanossa vuosina 1752–1765. Espoon Leppävaarassa sijaitsevaan kartanoon hän rakennutti muun muassa uuden päärakennuksen, vaimolleen Inga Dorotea Malmsköldille[1][2] 1755 puisen Rosavilla-nimisen (Rosatorp, Ruusutorppa) huvilan[3] sekä barokkityylisen puutarhan. Puutarhan jäänteet sorsalammikoineen ovat yhä näkyvissä Perkkaan vanhan kappelin eteläpuolella.[4] Rosavilla sijaitsi nykyisen Huvilinnanaukion paikalla 1970-luvulle asti.[5]

Tersmedenin aikana kartanosta tuli Helsingin seudun aateliskulttuurin keskus, jossa Suomenlinnan upseerit vieraineen usein kokoontuivat. Arkeologisissa kaivauksissa vuonna 2001 puistosta löytyi ylellisten kiinalaisten posliiniastioiden palasia.[6] Paikalliset ihmiset kutsuivat häntä Pitkäksi kapteeniksi hänen pituutensa vuoksi.[7]

Hän perusti myös tiiliruukin läheiseen Laajalahteen. Nykyisin sen paikalla on Ruukinrannan asuinalue.

Tersmeden ylennettiin amiraaliksi vuonna 1774 ja neljä vuotta myöhemmin hänet aateloitiin. Erottuaan armeijan palveluksesta vuonna 1781 Tersmeden toimi muun muassa valtiopäivämiehenä.

Päiväkirjat

Tersmedenin 11 000 sivua käsittäneet päiväkirjat julkaistiin vuosina 1912–1919 kuusiosaisena kirjasarjana Amiral Carl Tersmedens memoarer. Nimestään huolimatta ne eivät ole varsinaisia muistelmateoksia vaan päiväkirjamerkintöjä. Tersmedenin päiväkirjat ovat merkittävin Ruotsin valtakunnan 1700-luvun aateliselämän kuvaus.

Teossarjan neljäs osa Ur frihetstidens lif käsittelee Tersmedenin aikaa Suomessa. Hän kertoo yksityiskohtaisia kuvauksia Albergan, Suomenlinnan ja Helsingin seuraelämästä. Lisäksi Tersmeden kuvaa vierailujaan Uudenmaan ulkopuolelle kuten esimerkiksi Köyliönkartanoon. [8]

Lähteet

Viitteet

  1. Carl Tersmeden - Historiesajten historiesajten.se. Viitattu 1.7.2020.
  2. Ruusutorpanpuiston nuori rouva ja pitkä kapteeni espoo.fi. Viitattu 1.7.2020.
  3. Ruusutorppa – Rosatorpet espoo.fi. Viitattu 1.7.2020.
  4. toim. Pauli Saloranta: ”Arja Salo: Tersmedenin unohtunut puutarha”, Albergasta Leppävaaraan. Sata vuotta ihmisiä, elämää ja kehitystä., s. 34-35. Leppävaara-seura - Alberga sällskapet ry, 2011.
  5. Ruusutorppa – Rosatorpet espoo.fi. Viitattu 1.7.2020.
  6. toim. Pauli Saloranta: ”Arja Salo: Tersmedenin unohtunut puutarha”, Albergasta Leppävaaraan. Sata vuotta ihmisiä, elämää ja kehitystä., s. 34. Leppävaara-seura - Alberga sällskapet ry, 2011.
  7. Ruusutorpanpuiston nuori rouva ja pitkä kapteeni espoo.fi. Viitattu 1.7.2020.
  8. Helsingin Yliopiston Satakuntalaisen osakunnan Satakunta-sarja X (s.22). Viitattu 4.1.2013.