Carl Tersmeden
Carl Tersmeden (23. huhtikuuta 1715 Smedjebacken – 25. joulukuuta 1797) oli ruotsalainen amiraali. Suomenlinnan ja Karlskronan linnoituksissa palvellut Tersmeden tunnetaan yksityiskohtaisista päiväkirjoistaan, joita hän piti koko elämänsä ajan.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Larsbon ruukissa Taalainmaalla syntynyt Tersmeden aloitti sotilasuransa laivastossa vuonna 1733. Suomenlinnassa hän palveli kapteeniluutnanttina sen rakentamisen aikana vuosina 1749–1763.
Tersmeden asui omistamassaan Albergan kartanossa vuosina 1752–1765. Espoon Leppävaarassa sijaitsevaan kartanoon hän rakennutti muun muassa uuden päärakennuksen, vaimolleen Inga Dorotea Malmsköldille[1][2] 1755 puisen Rosavilla-nimisen (Rosatorp, Ruusutorppa) huvilan[3] sekä barokkityylisen puutarhan. Puutarhan jäänteet sorsalammikoineen ovat yhä näkyvissä Perkkaan vanhan kappelin eteläpuolella.[4] Rosavilla sijaitsi nykyisen Huvilinnanaukion paikalla 1970-luvulle asti.[3]
Tersmedenin aikana kartanosta tuli Helsingin seudun aateliskulttuurin keskus, jossa Suomenlinnan upseerit vieraineen usein kokoontuivat. Arkeologisissa kaivauksissa vuonna 2001 puistosta löytyi ylellisten kiinalaisten posliiniastioiden palasia.[5] Paikalliset ihmiset kutsuivat häntä Pitkäksi kapteeniksi hänen pituutensa vuoksi.[2]
Hän perusti myös tiiliruukin läheiseen Laajalahteen. Nykyisin sen paikalla on Ruukinrannan asuinalue.
Tersmeden ylennettiin amiraaliksi vuonna 1774 ja neljä vuotta myöhemmin hänet aateloitiin. Erottuaan armeijan palveluksesta vuonna 1781 Tersmeden toimi muun muassa valtiopäivämiehenä.
Päiväkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tersmedenin 11 000 sivua käsittäneet päiväkirjat julkaistiin vuosina 1912–1919 kuusiosaisena kirjasarjana Amiral Carl Tersmedens memoarer. Nimestään huolimatta ne eivät ole varsinaisia muistelmateoksia vaan päiväkirjamerkintöjä. Tersmedenin päiväkirjat ovat merkittävin Ruotsin valtakunnan 1700-luvun aateliselämän kuvaus.
Teossarjan neljäs osa Ur frihetstidens lif käsittelee Tersmedenin aikaa Suomessa. Hän kertoo yksityiskohtaisia kuvauksia Albergan, Suomenlinnan ja Helsingin seuraelämästä. Lisäksi Tersmeden kuvaa vierailujaan Uudenmaan ulkopuolelle kuten esimerkiksi Köyliönkartanoon. [6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Carl Tersmeden - Historiesajten historiesajten.se. Viitattu 1.7.2020.
- ↑ a b Ruusutorpanpuiston nuori rouva ja pitkä kapteeni espoo.fi. Arkistoitu 1.7.2020. Viitattu 1.7.2020.
- ↑ a b Ruusutorppa – Rosatorpet espoo.fi. Arkistoitu 2.7.2020. Viitattu 1.7.2020.
- ↑ toim. Pauli Saloranta: ”Arja Salo: Tersmedenin unohtunut puutarha”, Albergasta Leppävaaraan. Sata vuotta ihmisiä, elämää ja kehitystä., s. 34-35. Leppävaara-seura - Alberga sällskapet ry, 2011.
- ↑ toim. Pauli Saloranta: ”Arja Salo: Tersmedenin unohtunut puutarha”, Albergasta Leppävaaraan. Sata vuotta ihmisiä, elämää ja kehitystä., s. 34. Leppävaara-seura - Alberga sällskapet ry, 2011.
- ↑ Helsingin Yliopiston Satakuntalaisen osakunnan Satakunta-sarja X (s.22). (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 4.1.2013.
| ||||||||||
