Ero sivun ”Bernhard Severin Ingemann” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Väliotsikoita lisätty |
lisätty linkkejä |
||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{commonscat-rivi|Bernhard Severin Ingemann}} |
{{commonscat-rivi|Bernhard Severin Ingemann}} |
||
* Vapaasti ladattavia B. S. Ingemannin e-kirjoja [http://www.lonnrot.net/etext.html#Ingemann Projekti Lönnrotissa] ja [https://www.gutenberg.org/browse/languages/fi#a5841 Project Gutenbergissä] |
|||
* {{MusicBrainz-artisti}} |
* {{MusicBrainz-artisti}} |
||
Versio 16. marraskuuta 2020 kello 12.20
Bernhard Severin Ingemann (28. toukokuuta 1789 Torkilstrup, Falster, Tanska – 24. helmikuuta 1862 Sorø) oli tanskalainen kirjailija ja runoilija.
Elämänvaiheet
Ingemanin isä oli pappi ja hän kävi latinankoulua Slagelsessa ja tuli ylioppilaaksi 1086. Hän opiskeli filosofiaa Kööpenhaminan yliopistossa. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa "Digte" ilmestyi 1811 ja se sai hyvän vastaanoton. Ensimmäiset virtensä hän kirjoitti 1816 ja julkaisi ne kirjassa Julegave. En Samling af Digte. [1] Hänen runoissaan, näytelmissään ja historiallisissa romaaneissaan on aikakauden johtavan ajatussuunnan, romantiikan vaikutus tuntuva. Hän teki 1818-19 pitkän matkan Italiaan ja Ranskaan ja asettui sen jälkeen Sorön akatemian (kansanopiston) opettajaksi.
Ingemann kirjoitti lukuisia runoja ja näytelmiä sekä historiallisia romaaneja. 1910-luvulla hänen neljä Tanskan keskiaikaa kuvaavaa historiallista romaaniaan on suomennettu [2]
Virsirunoilija
Ingemann tunnetaan ennen muuta virsirunoilijana. Tanskan kirkon virsikirjassa[3] on 29 hänen kirjoittamaansa virttä.
Suomen ev. - lut. kirkon virsikirjassa on kaksi: 30 Maa on niin kaunis (Suom. 1887, Hilja Haahti 1903) ja 444 On yksi Isä meillä (Norj. Magnus Brostrup Landstad 1863, ruots. Edvard Evers 1902, suom. Per Boreman 1942, Anna-Maija Raittila 1984).
Ruotsin kirkon virsikirjassa on kolme hänen virttäänː 60 On yksi Isä meillä, 297 Maa on niin kaunis (Suom. Hilja Haahti 1903, uud. virsikirjatyöryhmä 1997, 2000) ja 495 Idästä nousee päivän koi ((I østen stiger solen op, Suom. William Snell 1968, Uud. suom. Niilo Rauhala 1996, säv. Oskar Lindberg 1938)
Ingemann on Suomessakin tunnetun hengellisen laulun ”Maa on niin kaunis” sanoittaja. Suomenkieliset sanat on tehnyt Hilja Haahti vuonna 1903. Ingemannin ystävä pappi Ferdinand Fenger pyysi, että tämä sepittäisi uudet sanat lauluun, jonka sävelmä on lähtöisin sleesialaisesta kansanlaulujen kokoelmasta ja jonka hän oli nähnyt eräässä saksalaisessa lähetyslehdessä. Fenger mieltyi tähän kansanlaulun ”Schönster, Herr Jesu” sävelmään ja pyysi B. S. Ingemannia kirjoittamaan sävelmään uudet sanat. Ne julkaistiin ensimmäisen kerran Dansk Kirketidene-lehdessä 1850.[4] Virsi on Suomessa, Tanskassa ja Norjassa jouluvirsi, mutta Ruotsissa se on virsikirjan osastossa Pyhiinvaellus.
Suomennettuja teoksia
- Waldemar Seier : historiallinen romani. Suomentanut Erkki Almberg. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1872. 2. painos. Suomentanut Maija Halonen. Otava 1914
- Eerik Menvedin lapsuus : historiallinen romaani, osat 1-3. Suomentanut Maija Halonen. Otava 1913.
- Kuningas Eerik ja lainsuojattomat : historiallinen romaani, osat 1-2. Suomentanut Maija Halonen. Otava 1915–1916
- Tanskan prinssi Otto. Suomentanut Maija Halonen. Otava 1917
Lähteet
Viitteet
- ↑ Biografi, Ingemann, Bernhard Severin dendanskesalmebogonline.dk. Viitattu 17. 4. 2019.
- ↑ 444 On yksi Isä meillä virsikirja.fi. Viitattu 13. 4. 2019.
- ↑ Ingemann dendanskesalmebogonline.dk. Viitattu 19.02. 2019.
- ↑ Per-Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernsiöld: Psalmernas väg. Kommentarer till text och musik i Den svenska psalmboken, s. 236. Wessmans musikförlag AB. ISSN 978-91.8771-052-0, 2017.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bernhard Severin Ingemann Wikimedia Commonsissa
- Vapaasti ladattavia B. S. Ingemannin e-kirjoja Projekti Lönnrotissa ja Project Gutenbergissä
- Bernhard Severin Ingemann MusicBrainzissa. (englanniksi)