Kullanhuuhdonta

Kullanhuuhdontaa

Kullanhuuhdontaa Alaskassa 1916

Kullanhuuhdonnalla tarkoitetaan kullan erottamista maalajista liikkuvan veden avulla. Suomen Lapissa Inarin ja Sodankylän kuntien alueella sijaitsevat kultakentät ovat ainoita alueita koko Euroopassa, jossa pintamaan kultaesiintymät ovat tarpeeksi suuria taloudellisesti kannattavalle kullanhuuhdonnalle. Lemmenjoen alueella on toiminut useita pää- tai sivutoimisia koneita käyttäviä kullankaivajia. Lisäksi lapiokaivu on ollut suosittua harrastustoimintaa. Vuonna 2011 voimaan tullut uusi kaivoslaki kuitenkin lopettaa kaiken koneellisen kullankaivun lyhyen siirtymäajan päättyessä sekä erittäin todennäköisesti vähentää myös harrastuspohjaista lapiokaivua lupamaksujen moninkertaistuessa.

Huuhdontatavat

Kullanhuuhdonta voidaan jaotella kahteen eri huuhdontatapaan: koneelliseen ja käsintapahtuvaan kullanhuuhdontaan.

Lapiokaivu

Lapiokaivussa lapioilla ja hakuilla kaivettu maa-aines lapioidaan huuhdontaränniin, jonka jälkeen ränniin ohjattu vesi kuljettaa kevyen maa-aineksen pois painavempien aineiden kuten kullan jäädessä rännin rihloihin. Rihloihin pakkautunut rikaste lasketaan sen jälkeen vaskooliin, jolla huuhtomalla kulta-aines saadaan erotettua muista aineista.

Koneellinen kaivu

Koneellisessa kaivussa kultapitoinen maa-aines kaivetaan ylös kaivinkoneella, jonka jälkeen maa-aines syötetään huuhtomoon. Huuhtomoita on monenlaisia, mutta suurin osa Suomen kullankaivajista käyttää yksinkertaista huuhtomoa, jossa maa-aines syötetään pienen seulan läpi huuhdontaränneihin, jonka jälkeen virtaava vesi huuhtoo pois kevyen maa-aineksen kullan jäädessä rännin rihloihin.

Eri puolilla maailmaa, etenkin Kanadan Klondikessa toimii kuitenkin isoja kullanhuuhdontaan perustuvia kultakaivoksia. Isoissa huuhtomoissa kaivettu maa-aines syötetään yleensä isoihin täry- ja rumpuseuloihin, joista hienoin maa-aines päätyy huuhdontaränneihin. Huuhdontaränneistä maa-aines ohjataan usein vielä pieneen sentrifugiin pienimpienkin kultahippujen keräämiseksi.

Tapahtumat ja paikat

Tankavaaran Kultakylä

Sodankylän Tankavaarassa toimii kullanhuuhdonnan perinteitä vaaliva Kultakylä. Siellä on mahdollista tutustua kullanetsinnän historiaan Kultamuseossa ja huuhtoa itse aitoa kultaa. Tankavaaraan on rakennettu kultarynnäkön aikainen näköiskylä sekä majoitus- ja ravintolapalveluja. Kultamuseon alueelle on koottu myös historiallista kullankaivussa käytettyä esineistöä ja asumuksia.

Kullanhuuhdonta kilpailulajina

Kullanhuuhdontaa voi harrastaa myös kilpailutasolla. Kullanhuuhdontakisoissa kilpaillaan siitä, kuka vaskaa ämpärillisen hiekkaa ja löytää siihen ennalta piilotetut kultahiput nopeimmin. Jokaiselle kilpailijalle jaetaan saman kultahippumäärän sisältävä hiekkaämpäri. Kilpailijat eivät tiedä montako kultahippua hiekan joukkoon on piilotettu. Kilpailuhiput ovat halkaisijaltaan hyvin pieniä, enintään 1 mm, ja se tekeekin lajista haastavan. Jokaisesta hukatusta kultahipusta tulee aikasakko, joka vaikuttaa lopulliseen vaskausaikaan. Kilpailuvälineet koostuvat ämpäristä, jossa kultapitoinen hiekka, vaskoolista, kilpailunumerosta ja koeputkesta, joka on täytetty puhtaalla vedellä. Löydetyt hiput kilpailija laittaa koeputkeen ja vie sen kisatoimitsijalle laskettavaksi. Nopeimman kokonaisvaskausajan saavuttanut on voittanut kilpailun. Kilpailusarjoja ovat: miehet, naiset, yleinen, lapset/nuoret, aloittelijat, veteraanit ja joukkue. Palkinnon saa yleensä kolme parasta.

Tankavaara toimi isäntänä vuoden 2019 kullanhuuhdonnan MM-kisoissa. Sitä aiemmin kisoja on järjestetty yhteensä 30 kertaa, joista Tankavaarassa yhdeksän kertaa vuosina 1977–1981, 1983, 1987, 1993 ja 2006. Kullanhuuhdonnan MM-kisat järjestetään aina vuosittain eri maassa.

Katso myös

• Kultaryntäys
• Luettelo Lapin kullankaivajista

Aiheesta muualla

• Tankavaaran Kultakylä
• Finlex - Kaivoslaki
• Lapin Kullankaivajien Liitto Ry
• Kultahippu.fi
• Suurimmat kultahiput Suomessa ja maailmalla (tilanne vuonna 2000)