Ero sivun ”Sergei Kirov” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
otsake |
Jni (keskustelu | muokkaukset) p →Elämäkerta: eee |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Kirovin alkuperäinen nimi oli Kostrikov (Ко́стриков). Hän menetti vanhempansa nuorena, ja isoäiti kasvatti häntä seitsenvuotiaaksi, jolloin hänet laitettiin orpokotiin. Kostrikov muutti [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in ja liittyi 1904 Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen. Hänestä tuli keskeinen hahmo [[bolševikit|bolševikkien]] osuudessa vallankumouksiin 1905 ja 1917. |
Kirovin alkuperäinen nimi oli Kostrikov (Ко́стриков). Hän menetti vanhempansa nuorena, ja isoäiti kasvatti häntä seitsenvuotiaaksi, jolloin hänet laitettiin orpokotiin. Kostrikov muutti [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in ja liittyi 1904 Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen. Hänestä tuli keskeinen hahmo [[bolševikit|bolševikkien]] osuudessa vallankumouksiin 1905 ja 1917. |
||
Vuonna 1905 Kirov pidätettiin kolmeksi kuukaudeksi osallisuudesta [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous|vuoden 1905 vallankumoukseen]]. Päästyään vankilasta hän liittyi bolševikkeihin. Vuonna 1906 hänet pidätettiin ja tuomittiin kolmeksi vuodeksi kielletyn kirjallisuuden painamisesta. Hänet vangittiin tämänkin jälkeen uudestaan. Vapauduttuaan Kirov muutti [[Kaukasia]]an maaliskuun vallankumouksen |
Vuonna 1905 Kirov pidätettiin kolmeksi kuukaudeksi osallisuudesta [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous|vuoden 1905 vallankumoukseen]]. Päästyään vankilasta hän liittyi bolševikkeihin. Vuonna 1906 hänet pidätettiin ja tuomittiin kolmeksi vuodeksi kielletyn kirjallisuuden painamisesta. Hänet vangittiin tämänkin jälkeen uudestaan. Vapauduttuaan Kirov muutti [[Kaukasia]]an maaliskuun vallankumouksen puhkeamiseen saakka vuonna 1917. Kostrikov oli ottanut otti vallankumouksellisen salanimen Kirov, ja hänestä tuli lokakuun vallankumouksen jälkeen bolševikkien sotilashallinnon johtaja [[Astrahan|Astrahanii]]<nowiki/>ssa. |
||
Kirov otti osaa sisällissotaan Pohjois-[[Kaukasia]]n rintamalla vuoteen 1920 asti. Myöhemmin hänestä tuli [[Azerbaidžan]]in kommunistipuolueen johtaja. Hän oli 1922 luomassa [[Transkaukasian federatiivinen neuvostotasavalta|Transkaukasian federatiivista neuvostotasavaltaa]], joka oli yksi neljästä Neuvostoliiton muodostaneesta neuvostotasavallasta. Hänestä tuli [[Stalin]]in läheinen apuri valtataistelussa vanhoja bolševikkeja vastaan. Vuonna 1926 hän sai [[Pietari (kaupunki)|Leningrad]]in ja Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan aseman. |
Kirov otti osaa sisällissotaan Pohjois-[[Kaukasia]]n rintamalla vuoteen 1920 asti. Myöhemmin hänestä tuli [[Azerbaidžan]]in kommunistipuolueen johtaja. Hän oli 1922 luomassa [[Transkaukasian federatiivinen neuvostotasavalta|Transkaukasian federatiivista neuvostotasavaltaa]], joka oli yksi neljästä Neuvostoliiton muodostaneesta neuvostotasavallasta. Hänestä tuli [[Stalin]]in läheinen apuri valtataistelussa vanhoja bolševikkeja vastaan. Vuonna 1926 hän sai [[Pietari (kaupunki)|Leningrad]]in ja Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan aseman. |
||
Versio 26. lokakuuta 2020 kello 11.40
Sergei Mironovitš Kirov (ven. Серге́й Миро́нович Ки́ров, 27. maaliskuuta (J: 15. maaliskuuta) 1886 Uržum, Vjatkan kuvernementti – 1. joulukuuta 1934 Leningrad) oli neuvostovenäläinen vallankumouksellinen ja myöhemmin uskollinen stalinisti.
Elämäkerta
Kirovin alkuperäinen nimi oli Kostrikov (Ко́стриков). Hän menetti vanhempansa nuorena, ja isoäiti kasvatti häntä seitsenvuotiaaksi, jolloin hänet laitettiin orpokotiin. Kostrikov muutti Pietariin ja liittyi 1904 Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen. Hänestä tuli keskeinen hahmo bolševikkien osuudessa vallankumouksiin 1905 ja 1917.
Vuonna 1905 Kirov pidätettiin kolmeksi kuukaudeksi osallisuudesta vuoden 1905 vallankumoukseen. Päästyään vankilasta hän liittyi bolševikkeihin. Vuonna 1906 hänet pidätettiin ja tuomittiin kolmeksi vuodeksi kielletyn kirjallisuuden painamisesta. Hänet vangittiin tämänkin jälkeen uudestaan. Vapauduttuaan Kirov muutti Kaukasiaan maaliskuun vallankumouksen puhkeamiseen saakka vuonna 1917. Kostrikov oli ottanut otti vallankumouksellisen salanimen Kirov, ja hänestä tuli lokakuun vallankumouksen jälkeen bolševikkien sotilashallinnon johtaja Astrahaniissa.
Kirov otti osaa sisällissotaan Pohjois-Kaukasian rintamalla vuoteen 1920 asti. Myöhemmin hänestä tuli Azerbaidžanin kommunistipuolueen johtaja. Hän oli 1922 luomassa Transkaukasian federatiivista neuvostotasavaltaa, joka oli yksi neljästä Neuvostoliiton muodostaneesta neuvostotasavallasta. Hänestä tuli Stalinin läheinen apuri valtataistelussa vanhoja bolševikkeja vastaan. Vuonna 1926 hän sai Leningradin ja Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan aseman.
Murha
30-vuotias bolševikkipuolueen jäsen Leonid Nikolajev ampui Kirovin 1. joulukuuta 1934 Smolnan palatsissa Leningradissa. Stalin käynnisti tämän jälkeen laajat puhdistukset, mikä johti monien vanhan kaartin johtavien bolševikkien pidätyksiin ja teloituksiin. Stalin väitti murhan olleen osa suurempaa, Leo Trotskin johtamaa salaliittoa neuvostohallitusta vastaan.[1]
Stalin käytti Kirovin murhaa hyväkseen päästäkseen eroon vanhoista bolševikeista, jotka vielä muistivat Stalinin olleen vain yksi kollektiivisen johdon jäsen muiden joukossa. Tämä on herättänyt epäilyjä, että murhan takana olisikin ollut Stalin itse. Nikita Hruštšovin suojasään aikana aihe sai paljon huomiota, ja spekulaatiot jatkuivat vielä 1990-luvulla. Yhdysvaltalainen tutkija Matthew E. Lenoe on teoksessaan The Kirov Murder and Soviet History arvioinut, että murhaaja toimi yksin. Kirovin henkivartija kuoli seuraavana päivänä, mutta se on tulkittu aidoksi liikenneonnettomuudeksi eikä salaliiton peittelyksi.[2] Samaan johtopäätökseen tulee Stalin-elämäkerran kirjoittaja Oleg Hlevnjuk[3], joka toteaa, että Stalinin osuudesta ei ole löytynyt todisteita. Nikolajev oli epävakaa persoona ja murhan taustalla saattoi olla mustasukkaisuusdraama.[4]
Lähteet
- ↑ Hlevnjuk, Oleg V.: Stalin. Diktaattorin uusi elämäkerta, s. 183-. Otava, 219.
- ↑ Rentola, Kimmo: Kirovin murha ei vanhene. Helsingin Sanomat, 23.1.2011, s. C 3. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
- ↑ Niemeläinen, Jussi: Stalinin tulkki. Helsingin Sanomat, 22.9.2019, s. B 9. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Hlevnjuk, 2019, s. 180
| ||||||||||||||||||||||
