Ero sivun ”X-sukupolvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Kielioppia korjattu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta iOS |
Kielioppia korjattu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta iOS |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
X-sukupolveen kuuluvat vuosina [[1964]]–[[1979]] syntyneet ikäluokat, eli ne ikäluokat, joiden opiskeluihin tai työelämään astuminen osuu 1990-luvun vaihteeseen osuneeseen lamaan. Sukupolven yhteisiä suuria kokemuksia olivat [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] romahtaminen, [[Berliinin muuri]]n murtuminen, [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] jääminen maailman ainoaksi supervallaksi, [[1990-luvun lama]] ja massa[[työttömyys]] sekä [[globalisaatio]]. Monia X-sukupolven edustajia yhdistää lapsuudessa tai nuoruudessa koettu vanhempien avioero<ref name="schroer" />. |
X-sukupolveen kuuluvat vuosina [[1964]]–[[1979]] syntyneet ikäluokat, eli ne ikäluokat, joiden opiskeluihin tai työelämään astuminen osuu 1990-luvun vaihteeseen osuneeseen lamaan. Sukupolven yhteisiä suuria kokemuksia olivat [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] romahtaminen, [[Berliinin muuri]]n murtuminen, [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] jääminen maailman ainoaksi supervallaksi, [[1990-luvun lama]] ja massa[[työttömyys]] sekä [[globalisaatio]]. Monia X-sukupolven edustajia yhdistää lapsuudessa tai nuoruudessa koettu vanhempien avioero<ref name="schroer" />. |
||
Siinä missä suuria ikäluokkia on sanottu viimeiseksi [[moderni]]ksi sukupolveksi, joiden elämää on leimannut jatkuva optimismi ja kehitysusko, X-sukupolvea on pidetty ensimmäisenä [[postmoderni]]na sukupolvena, jonka elämää leimaa pessimismi ja epäluottamus tulevaisuuteen<ref name="schroer" />. 1990-luvulla monia rock-yhtyeitä jopa leimattiin X-sukupolven edustajiksi ja muun muassa [[Nirvana (yhtye)|Nirvana]]-yhtyeen keulahahmoa [[Kurt Cobain]]ia pidettiin sen äänitorvena. Toisaalta on esitetty, että koska X-sukupolvi on nuoruudesaan kokenut kylmän sodan aikaisen epävarmuuden ajan ja jännittyneen ilmapiirin, heillä on usein [[Z-sukupolvi| |
Siinä missä suuria ikäluokkia on sanottu viimeiseksi [[moderni]]ksi sukupolveksi, joiden elämää on leimannut jatkuva optimismi ja kehitysusko, X-sukupolvea on pidetty ensimmäisenä [[postmoderni]]na sukupolvena, jonka elämää leimaa pessimismi ja epäluottamus tulevaisuuteen<ref name="schroer" />. 1990-luvulla monia rock-yhtyeitä jopa leimattiin X-sukupolven edustajiksi ja muun muassa [[Nirvana (yhtye)|Nirvana]]-yhtyeen keulahahmoa [[Kurt Cobain]]ia pidettiin sen äänitorvena. Toisaalta on esitetty, että koska X-sukupolvi on nuoruudesaan kokenut kylmän sodan aikaisen epävarmuuden ajan ja jännittyneen ilmapiirin, heillä on usein [[Z-sukupolvi|z-sukupolvea]] ja [[Y-sukupolvi|y-sukupolvea]] optimistisempi usko tulevaisuuteen. |
||
== X-sukupolvi Suomessa == |
== X-sukupolvi Suomessa == |
||
Versio 7. heinäkuuta 2020 kello 12.00
X-sukupolvi on sana, jonka tarkoitus on kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä ja 1980- ja 1990-luvuilla aikuistunutta sukupolvea[1]. Käsite on peräisin kanadalaisen kirjailijan Douglas Couplandin kirjasta (Generation X: Tales for an Accelerated Culture).
X-sukupolveen kuuluvat vuosina 1964–1979 syntyneet ikäluokat, eli ne ikäluokat, joiden opiskeluihin tai työelämään astuminen osuu 1990-luvun vaihteeseen osuneeseen lamaan. Sukupolven yhteisiä suuria kokemuksia olivat Neuvostoliiton romahtaminen, Berliinin muurin murtuminen, Yhdysvaltojen jääminen maailman ainoaksi supervallaksi, 1990-luvun lama ja massatyöttömyys sekä globalisaatio. Monia X-sukupolven edustajia yhdistää lapsuudessa tai nuoruudessa koettu vanhempien avioero[1].
Siinä missä suuria ikäluokkia on sanottu viimeiseksi moderniksi sukupolveksi, joiden elämää on leimannut jatkuva optimismi ja kehitysusko, X-sukupolvea on pidetty ensimmäisenä postmodernina sukupolvena, jonka elämää leimaa pessimismi ja epäluottamus tulevaisuuteen[1]. 1990-luvulla monia rock-yhtyeitä jopa leimattiin X-sukupolven edustajiksi ja muun muassa Nirvana-yhtyeen keulahahmoa Kurt Cobainia pidettiin sen äänitorvena. Toisaalta on esitetty, että koska X-sukupolvi on nuoruudesaan kokenut kylmän sodan aikaisen epävarmuuden ajan ja jännittyneen ilmapiirin, heillä on usein z-sukupolvea ja y-sukupolvea optimistisempi usko tulevaisuuteen.
X-sukupolvi Suomessa
X-sukupolven suomalaisena pamflettina pidetään usein Osku Pajamäen kirjoittamaa kirjaa Ahne sukupolvi - Suurten ikäluokkien perintö, jossa hän peilaa X-sukupolven elämää suurten ikäluokkien elämään.
Kirjailija Mika Wickström kertoo saaneensa vaikutteita Sukupolvi X -romaanilleen muun muassa Generation X -yhtyeestä, jonka keulakuvana tunnettiin 1980-luvulla Billy Idol.
Pullamössösukupolvi on tiettävästi Martin Saarikankaan vuonna 1993 ensimmäisenä esittämä käsite[2][3] ja sittemmin sotien jälkeisten suurten ikäluokkien 1990-luvulta alkaen käyttämä sana, jonka tarkoituksena oli kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä sukupolvea. Käsite kuvaa sitä, kuinka nuoriso elää helppoa elämää. Vanhempien ikäluokkien mielestä pullamössösukupolvi on saanut elämässään kaiken valmiina eikä ole juuri joutunut ponnistelemaan saavutustensa eteen[4]. Joidenkin vanhempien ikäluokkien edustajien mielestä pullamössösukupolveen yhdistetään myös uusavuttomuus.
Aiheesta populaarikulttuurissa
X-sukupolvi on ollut suosittu aihepiiri elokuvissa. Seuraavat elokuvat voidaan lukea kuuluvan genreen:lähde?
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c William J. Schroer: Generations X,Y, Z and the Others - Cont'd socialmarketing.org. Viitattu 7.2.2011. englanti
- ↑ Juhani Sirén ja Heini Larros: Nykysuomen sanakirja City-lehti, nro 21/2002. City-lehti. Viitattu 23. toukokuuta 2007.
- ↑ Malmberg, Ilkka: Pullamössö jäi eloon. Helsingin Sanomat, 4.7.1999. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.7.2017.
- ↑ Mikkola, Henna: Sukupolvettomat? Nuoret ikäpolvensa kuvaajina, s. 35. Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, 2002. ISBN 951-39-1266-3.