Ero sivun ”Almagest” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p muot |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
| seuraava = |
| seuraava = |
||
}} |
}} |
||
'''Almagest''' ({{k-grc|Ἡ μεγάλη σύνταξις|Hē |
'''Almagest''' ({{k-grc|Ἡ μεγάλη σύνταξις|Hē megalē syntaksis}}) on yhden [[antiikki|antiikin]] merkittävimmän tähtitieteilijän, 100-luvulla [[Aleksandria]]ssa eläneen [[Klaudios Ptolemaios|Klaudios Ptolemaioksen]] pääteos. ''Almagest'' on yksi tähtitieteen historian merkittävimpiä kirjoja, ja se säilyi alan perusteoksena melkein 1500 vuotta. Se kokosi yhteen ja vei huippuunsa koko antiikin kreikkalaisen tähtitieteen saavutukset. Ptolemaioksen ''Almagestissa'' esittämä [[geosentrinen]] aurinkokuntamalli, jossa planeettojen radat konstruoitiin [[episykli|episykleillä]], [[eksentri|eksentreillä]] ja [[ekvantentti|ekvanteilla]] korvaantui lopullisesti vasta [[Nikolaus Kopernikus|Nikolaus Kopernikuksen]] [[Aurinkokeskinen maailmankuva|aurinkokeskisellä mallilla]]. |
||
Teoksen yleisesti käytetty nimitys ”Almagest” on peräisin kirjan arabiankielisen version nimestä ''al-kitabu-l-mijisti'' eli 'suurin kirja'. |
Teoksen yleisesti käytetty nimitys ”Almagest” on peräisin kirjan arabiankielisen version nimestä ''al-kitabu-l-mijisti'' eli 'suurin kirja'. |
||
Versio 28. huhtikuuta 2020 kello 19.45
| Almagest | |
|---|---|
| Ἡ μεγάλη σύνταξις | |
 Yksityiskohta Georgios Trapezuntioksen latinankielisestä Almagestin käännöksestä noin vuodelta 1450. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Klaudios Ptolemaios |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | tähtitieteellinen tutkielma |
| Julkaistu | 100-luku |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Almagest (m.kreik. Ἡ μεγάλη σύνταξις, Hē megalē syntaksis) on yhden antiikin merkittävimmän tähtitieteilijän, 100-luvulla Aleksandriassa eläneen Klaudios Ptolemaioksen pääteos. Almagest on yksi tähtitieteen historian merkittävimpiä kirjoja, ja se säilyi alan perusteoksena melkein 1500 vuotta. Se kokosi yhteen ja vei huippuunsa koko antiikin kreikkalaisen tähtitieteen saavutukset. Ptolemaioksen Almagestissa esittämä geosentrinen aurinkokuntamalli, jossa planeettojen radat konstruoitiin episykleillä, eksentreillä ja ekvanteilla korvaantui lopullisesti vasta Nikolaus Kopernikuksen aurinkokeskisellä mallilla.
Teoksen yleisesti käytetty nimitys ”Almagest” on peräisin kirjan arabiankielisen version nimestä al-kitabu-l-mijisti eli 'suurin kirja'.
Sisältö
Almagest koostuu kolmestatoista kirjasta, jotka käsittelevät eri aiheita seuraavasti:
- Kirja I sisältää Ptolemaioksen perusteluja perusolettamuksilleen, joiden mukaan Maa on pallomainen ja liikkumaton ja sijaitsee maailman keskipisteessä. Lisäksi kirjassa esitellään joitain geometrisia aputuloksia, joita tarvitaan myöhemmissä kirjoissa.
- Kirja II jatkaa yleisen teorian käsittelyä mm. pallotrigonometrian ja pallotähtitieteen yleisiä periaatteita. Lisäksi kirjassa käsitellään päivän pituuden määrittämistä eri leveysasteilla.
- Kirja III aloittaa varsinaisen tähtitieteellisen osuuden Almagestista tutkimalla Auringon liikettä Maan ympäri. Ptolemaios käyttää Auringon radan konstruoimiseen eksentristä ympyrää.
- Kirjat IV–VI käsittelevät Kuun liikettä ja Kuun parallaksin mittaamista. Kirjassa VI tutkitaan Auringon ja Kuun ratoja erityisesti pimennysten laskemisen kannalta.
- Kirjat VII–VIII sisältävät kiintotähtien luettelon, joka perustuu suurelta osin Hipparkoksen tekemiin mittauksiin. Luettelossa mainitaan 1022 tähden ja 5 sumumaisen kohteen paikat ja suhteelliset kirkkaudet.