Ero sivun ”Elokuvakäsikirjoitus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Lisätty linkkejä
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   iOS 
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
129 222 muokkausta
p →‎Television monikameraohjelman käsikirjoituksen rakenne: tätä tarkoitettaneen, horjuvaa tekstiä muutenkin
Rivi 24: Rivi 24:
Yleensä palstoitus tehdään seuraavasti:
Yleensä palstoitus tehdään seuraavasti:
*Oikealle kirjoitetaan kaikki ääneen liittyvät asiat: Dialogi, juonnot, laulujen tekstit, musiikkinumeron rakenne alkusoittoineen, välisoittoineen ja loppusoittoineen, äänitehosteet jne.
*Oikealle kirjoitetaan kaikki ääneen liittyvät asiat: Dialogi, juonnot, laulujen tekstit, musiikkinumeron rakenne alkusoittoineen, välisoittoineen ja loppusoittoineen, äänitehosteet jne.
*Vasemmalle tulevat kuvaan liittyvät asiat: Kunkin kohtauksen alkuun kuvaus miljööstä, vuorokaudenajasta yms. Lisäksi sinne merkitään esiintyjien kuten näyttelijöitten asemat ja asemien muutokset. Näyttelijöitten toimintaan liittyvät huomautukset ns. parenteesit voidaan myös kirjoittaa dialogin väliin oikealle. Kuvakäsikirjoituksessa (ns. ohjaajan käsikirjoitus tai kuvausvalmis käsikirjoitus) vasemmalle palstalle tulevat sitten kuvamerkinnät. Kuvamerkintöihin kuuluvat kuvan numero, kameran numero, kuvakoko, kuvakoon muutokset, kameran mahdollinen liike ja mahdollinen objektiivin muutos eli zoomaus <ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Watts, Harris: | Nimeke= On Camera| Julkaisija= London: BBC Books| Vuosi=1984}} ss. 107-109</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Burrows, Thomas & Wood, Donald: | Nimeke= Television Production - diciplines and techniques| Julkaisija= Dubuque, Iowa: WCB| Vuosi=1982}} ss. 265-272</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Korvenoja, Pekka: | Nimeke= TV-kameratyön perusteet| Julkaisija=Helsinki: Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia | Vuosi=2004}} ss. 161-162</ref>.
*Vasemmalle tulevat kuvaan liittyvät asiat: Kunkin kohtauksen alkuun kuvaus miljööstä, vuorokaudenajasta yms. Lisäksi sinne merkitään esiintyjien kuten näyttelijöitten asemat ja asemien muutokset. Näyttelijöitten toimintaan liittyvät huomautukset ns. parenteesit voidaan myös kirjoittaa dialogin väliin oikealle. Kuvakäsikirjoituksessa (ns. ohjaajan käsikirjoitus tai kuvausvalmis käsikirjoitus) vasemmalle palstalle tulevat sitten kuvamerkinnät. Kuvamerkintöihin kuuluvat kuvan numero, kameran numero, kuvakoko, kuvakoon muutokset, kameran mahdollinen liike ja mahdollinen objektiivin polttovälin muutos eli zoomaus <ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Watts, Harris: | Nimeke= On Camera| Julkaisija= London: BBC Books| Vuosi=1984}} ss. 107-109</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Burrows, Thomas & Wood, Donald: | Nimeke= Television Production - diciplines and techniques| Julkaisija= Dubuque, Iowa: WCB| Vuosi=1982}} ss. 265-272</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Korvenoja, Pekka: | Nimeke= TV-kameratyön perusteet| Julkaisija=Helsinki: Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia | Vuosi=2004}} ss. 161-162</ref>.


==Juoni==
==Juoni==

Versio 1. helmikuuta 2020 kello 16.57

Käsikirjoitus elokuvasta Kummisetä II, esillä Torinossa.

Elokuvakäsikirjoitus on käsikirjoittajan kirjoittama suunnitelma siitä, millainen elokuvan tulee olla. Se ei siis ole itsenäinen teos. Usein käsikirjoitus ei ole pysyvä, vaan sitä voidaan muokata sitä mukaa, kun koetaan tarpeelliseksi. Käsikirjoituksia on myös useita erilaisia, muun muassa kuvakäsikirjoitus.

Elokuvakäsikirjoituksen rakenne

Käsikirjoituksen rakenne vaihtelee suuresti tarkoituksen ja tekijän mukaan. Se voi olla suorasanainen kertomus tai sovitun formaatin mukaan tarkasti muodostettu ohje. Erilaisten käsitteiden ilmaisemiseksi on vakiintunut tiettyjä termejä, joista osa on käytössä monissa eri kielissä, mutta osa puolestaan on kielikohtaisia.

Käsikirjoitus sisältää tavallisesti kullekin kohtaukselle määriteltynä seuraavat asiat.

  • Otsikon muotoa:
INT. tai EXT. TAPAHTUMAPAIKKA - AIKA, missä INT. tarkoittaa sisätilaa ja EXT. ulkotilaa.
  • Itse kohtauksesta mainitaan kaikki asiat, joilla on merkitystä käsikirjoittajan mielestä. Näitä ovat yleensä:
    • miljöön yleisilme ja tärkeät yksityiskohdat
    • näyttelijöiden repliikit
    • näyttelijöiden liikkeet ja eleet (parenteesit).
  • Tarvittaessa mutta harvemmin voidaan mainita myös:
    • kuvakoko ja kameran liikkeet
    • äänitehosteet ja musiikki.

Käsikirjoituksen lyhentämiseksi asiat mainitaan tavallisesti vain kerran.

Television monikameraohjelman käsikirjoituksen rakenne

Televisiossa monikameratuotannossa käytettävän käsikirjoituksen muoto on aina kaksipalstainen, koska vasemmalle palstalle pitää jäädä runsaasti tilaa kuvamerkinnöille. Yleensä palstoitus tehdään seuraavasti:

  • Oikealle kirjoitetaan kaikki ääneen liittyvät asiat: Dialogi, juonnot, laulujen tekstit, musiikkinumeron rakenne alkusoittoineen, välisoittoineen ja loppusoittoineen, äänitehosteet jne.
  • Vasemmalle tulevat kuvaan liittyvät asiat: Kunkin kohtauksen alkuun kuvaus miljööstä, vuorokaudenajasta yms. Lisäksi sinne merkitään esiintyjien kuten näyttelijöitten asemat ja asemien muutokset. Näyttelijöitten toimintaan liittyvät huomautukset ns. parenteesit voidaan myös kirjoittaa dialogin väliin oikealle. Kuvakäsikirjoituksessa (ns. ohjaajan käsikirjoitus tai kuvausvalmis käsikirjoitus) vasemmalle palstalle tulevat sitten kuvamerkinnät. Kuvamerkintöihin kuuluvat kuvan numero, kameran numero, kuvakoko, kuvakoon muutokset, kameran mahdollinen liike ja mahdollinen objektiivin polttovälin muutos eli zoomaus [1][2] [3].

Juoni

Käsikirjoituksen tarina eli se, mitä elokuvassa tulee tapahtumaan, voi pohjautua käsikirjoittajan omaan ideaan tai olla tulkinta jonkun muun tarinasta. Elokuvia on tehty perinteisesti kirjojen pohjalta tai jonkun henkilön tai historiallisen tapahtuman pohjalta. Uudempia elokuvan pohjia ovat videopelit ja sarjakuvat. Elokuva voi kuitenkin olla myös täysin itsenäinen teos.

Katso myös

Lähteet

  • Burrows/Wood:: Television Production disciplines and techniques. Dubuque, Iowa: Wm. C. Brown Company Publishers, 1978,1982.
  • Ashton, Brad:: How to write comedy. London: Elm Tree Books, 1983,1987.
  • Kelsey, Gerald:: Writing for television. London: A & C Black, 1990.

Viitteet

  1. ↑ Watts, Harris:: On Camera. London: BBC Books, 1984. ss. 107-109
  2. ↑ Burrows, Thomas & Wood, Donald:: Television Production - diciplines and techniques. Dubuque, Iowa: WCB, 1982. ss. 265-272
  3. ↑ Korvenoja, Pekka:: TV-kameratyön perusteet. Helsinki: Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia, 2004. ss. 161-162

Aiheesta muualla

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Elokuvakäsikirjoitus&oldid=18703099”