Ero sivun ”Vedenjakaja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) w omaan artikkeliinsa |
tarkennus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Waldkarpaten Bieszczady 1.jpg|thumb|Vedenjakaja |
[[Tiedosto:Waldkarpaten Bieszczady 1.jpg|thumb|Vedenjakaja voi sijaita vuoriselänteen harjalla.]] |
||
[[Tiedosto:Europäische Wasserscheiden.png|thumb|Vedenjakajia (punainen viiva) Euroopassa.]] |
[[Tiedosto:Europäische Wasserscheiden.png|thumb|Vedenjakajia (punainen viiva) Euroopassa.]] |
||
'''Vedenjakaja''' on [[maantiede|maantieteessä]] kahden tai useamman [[valuma-alue]]en välinen maaston raja-alue, missä maahan [[Sade|satanut]] vesi virtaa eri suuntiin ja päätyy eri vesistöihin. Sadeveden valumisen suunnan maanpintaa pitkin ratkaisee maanpinnan [[topografia]]. Maahan imeytyneen veden kulkeutuminen [[Pohjavesi|pohjaveden]] myötä ratkaisee [[maaperä]]n rakenne ja laatu sekä [[peruskallio]]n maanalainen topologia. Vedenjakajan paikan tarkka määrittäminen on vaikea tehtävä, sillä se riippuu monista vaikeasti selvitettävistä seikoista. Se tunnetaankin yleensä vain pääpiirteittäin. Alueita, jotka jäävät vedenjakajan sisälle, kutsutaan [[Vesistö|vesistöiksi]] tai [[valuma-alue]]iksi.<ref name=vp_447/> |
'''Vedenjakaja''' on [[maantiede|maantieteessä]] kahden tai useamman [[valuma-alue]]en välinen maaston raja-alue, missä maahan [[Sade|satanut]] vesi virtaa eri suuntiin ja päätyy eri vesistöihin. Sadeveden valumisen suunnan maanpintaa pitkin ratkaisee maanpinnan [[topografia]]. Maahan imeytyneen veden kulkeutuminen [[Pohjavesi|pohjaveden]] myötä ratkaisee [[maaperä]]n rakenne ja laatu sekä [[peruskallio]]n maanalainen topologia. Vedenjakajan paikan tarkka määrittäminen on vaikea tehtävä, sillä se riippuu monista vaikeasti selvitettävistä seikoista. Se tunnetaankin yleensä vain pääpiirteittäin. Alueita, jotka jäävät vedenjakajan sisälle, kutsutaan [[Vesistö|vesistöiksi]] tai [[valuma-alue]]iksi.<ref name=vp_447/> |
||
Versio 25. tammikuuta 2020 kello 02.53
Vedenjakaja on maantieteessä kahden tai useamman valuma-alueen välinen maaston raja-alue, missä maahan satanut vesi virtaa eri suuntiin ja päätyy eri vesistöihin. Sadeveden valumisen suunnan maanpintaa pitkin ratkaisee maanpinnan topografia. Maahan imeytyneen veden kulkeutuminen pohjaveden myötä ratkaisee maaperän rakenne ja laatu sekä peruskallion maanalainen topologia. Vedenjakajan paikan tarkka määrittäminen on vaikea tehtävä, sillä se riippuu monista vaikeasti selvitettävistä seikoista. Se tunnetaankin yleensä vain pääpiirteittäin. Alueita, jotka jäävät vedenjakajan sisälle, kutsutaan vesistöiksi tai valuma-alueiksi.[1]
Esimerkkejä
Suomessa varsin kuuluisa vedenjakaja on Suomenselkä, joka on Pohjanmaalla sijaitseva matala selänne Pohjanlahden rannikon ja Sisä-Suomen välillä. Norjan ja Ruotsin raja seuraa pääosin Kölin vuoriston vedenjakajaa, jonka itäpuoli laskee Pohjanlahteen ja länsipuoli Atlanttiin. Maanselkä on Pohjois-Suomessa ja jakaa vesistöt Jäämereen laskeviksi ja Perämereen laskeviksi alueiksi.
Lähteet
- ↑ Helminen, Matti & al.: Suomen luonnon tietosanakirja, s. 447. Helsinki: Oy Valitut Palat-Reader's Digest Ab, 1977. ISBN 951-9078-31-2.