Ero sivun ”Johan Gabriel Linsén” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
25 036 muokkausta
Lähdeviitteet, luokat
Rivi 20: Rivi 20:
| kotisivu =
| kotisivu =
}}
}}
''' Johan Gabriel Linsén''' ([[27. joulukuuta]] [[1785]] [[Helsinki]] – [[16. marraskuuta]] [[1848]] Helsinki) oli [[Suomi|suomalainen]] [[professori]], [[runoilija]], [[kirjailija]] ja kansallisen herätyksen puolestapuhuja.
''' Johan Gabriel Linsén''' ([[27. joulukuuta]] [[1785]] [[Helsinki]] &ndash; [[16. marraskuuta]] [[1848]] Helsinki) oli [[Suomi|suomalainen]] [[professori]], [[runoilija]], [[kirjailija]] ja kansallisen herätyksen puolestapuhuja.<ref name="sek">{{Kirjaviite| Tekijä=Heikinheimo, Ilmari (toim.)| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = WSOY| Julkaisupaikka=Helsinki| Sivut=471}}</ref>


J. G. Linsénin isä oli laivaston vänrikki Jakob Johan Linsén ja äiti Birgitta Kristina Salovius. Hän valmistui [[Turun akatemia]]sta filosofian kandidaatiksi vuonna [[1810]] ja hänet valittiin roomalaisen kirjallisuuden [[dosentti|dosentiksi]] vuonna [[1812]]. Seuraavana vuonna hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna [[1828]] kaunopuheisuuden ja runouden professori.
J. G. Linsénin isä oli laivaston vänrikki Jakob Johan Linsén ja äiti Birgitta Kristina Salovius. Linsénin ensimmäinen puoliso vuodesta [[1814]] oli Amalia Carolina Forssell (1793–1827) ja toinen vuodesta [[1829]] Wilhelmina Petronella Hoeckert (1801–1870). Jälkimmäisestä avioliitosta syntynyt tytär [[Johanna Matilda Linsén]] oli ensimmäinen suomalainen sokeainopettaja ja pojista [[Gabriel Linsén]] säveltäjä ja [[Wilhelm Linsén]] arkkitehti. Johan Gabriel Linsén valmistui [[Turun akatemia]]sta filosofian kandidaatiksi vuonna [[1810]] ja hänet valittiin roomalaisen kirjallisuuden [[dosentti|dosentiksi]] vuonna [[1812]]. Seuraavana vuonna hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna [[1828]] kaunopuheisuuden ja runouden professori.<ref name="sek"/>


Linsén kuului ns. [[Turun romantiikka|Turun romantikkoihin]] ja oli kansallisuusaatteen puolestapuhuja. Vuonna [[1815]] hän teki aloitteen ''Selma''-nimisen kirjallisen yhdistyksen perustamiseksi, joka toteutui [[Aura-seura|''Aura'']] -nimisenä pari vuotta myöhemmin eli vuonna [[1817]]. Samannimisessä seuran [[Aura (kalenteri)|kalenterissa]] Linsén julkaisi muutamia runoja vuonna 1817 ja [[1818]].
Linsén kuului ns. [[Turun romantiikka|Turun romantikkoihin]] ja oli kansallisuusaatteen puolestapuhuja. Vuonna [[1815]] hän teki aloitteen ''Selma''-nimisen kirjallisen yhdistyksen perustamiseksi, joka toteutui [[Aura-seura|''Aura'']]-nimisenä pari vuotta myöhemmin eli vuonna [[1817]]. Samannimisessä seuran [[Aura (kalenteri)|kalenterissa]] Linsén julkaisi muutamia runoja vuonna 1817 ja [[1818]]. Vuonna [[1819]] hän perusti yhdessä [[Fredrik Bergbom]]in kanssa ''[[Mnemosyne (lehti)|Mnemosyne]]''-lehden, jota toimitti vuoteen [[1823]] saakka. Siinäkin hän julkaisi runojaan, kuten ''Den finska fosterbygden'', samoin kuin proosatekstejä. Jälkimmäisistä vuonna 1819 julkaistu ''Om finsk nationalitetet'' korostaa kansallishenkeä ja suomen kielen asemaa. Linsén ei kuitenkaan yhtynyt aikakauden kiivaimpiin kansallismiehiin, kuten [[Adolf Ivar Arwidsson]]iin, ja piti esimerkiksi ''[[Turun Viikkosanomat|Turun Viikkosanomia]]'' ja kansan opettamista jopa vaarallisena. Silti, kun Linsén toimi [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n puheenjohtajana vuodesta [[1833]] vuoteen [[1841]], hän puhui [[Kalevala]]n innoittamana kansansivistyksen puolesta. Linsén oli muutenkin aikakautensa tunnettu kaunopuhuja.<ref name="sek"/><ref>[https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=11670 Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Gabriel Linsén. Verkkojulkaisu 2005.] (Viitattu 8.12.2019)</ref>

Vuonna [[1819]] hän perusti yhdessä [[Fredrik Bergbom]]in kanssa ''[[Mnemosyne (lehti)|Mnemosyne]]''-lehden, jota toimitti vuoteen [[1823]] saakka. Siinäkin hän julkaisi runojaan, kuten ''Den finska fosterbygden'', samoin kuin proosatekstejä. Jälkimmäisistä vuonna 1819 julkaistu ''Om finsk nationalitetet'' korostaa kansallishenkeä ja suomen kielen asemaa. Linsén ei kuitenkaan yhtynyt aikakauden kiivaimpiin kansallismiehiin, kuten [[Adolf Ivar Arwidsson]]iin, ja piti esimerkiksi ''[[Turun Viikkosanomat|Turun Viikkosanomia]]'' ja kansan opettamista jopa vaarallisena. Silti, kun Linsén toimi [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n puheenjohtajana vuodesta [[1833]] vuoteen [[1841]], hän puhui [[Kalevala]]n innoittamana kansansivistyksen puolesta. Linsén oli muutenkin aikakautensa tunnettu kaunopuhuja.

Linsénin ensimmäinen puoliso vuodesta [[1814]] oli Amalia Carolina Forssell (1793–1827) ja toinen vuodesta [[1829]] Wilhelmina Petronella Hoeckert (1801–1870). Jälkimmäisestä avioliitosta syntynyt tytär [[Johanna Matilda Linsén]] oli ensimmäinen suomalainen sokeainopettaja ja pojista [[Gabriel Linsén]] säveltäjä ja [[Wilhelm Linsén]] arkkitehti.


==Lähteet==
==Lähteet==
{{Viitteet}}
* {{Kirjaviite| Tekijä=Heikinheimo, Ilmari | Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki | Sivu=471 }}


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
* [http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3538/ Kansallisbiografian artikkeli] (maksullinen).
* [http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3538/ Kansallisbiografian artikkeli Linsénistä] (Maksullinen, Viitattu 8.12.2019)


{{DEFAULTSORT:Linsen, Johan Gabriel}}
{{AAKKOSTUS:Linsen, Johan Gabriel}}


[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Suomalaiset runoilijat]]
⚫
[[Luokka: Suomalaiset kirjailijat]]
[[Luokka: Suomalaiset toimittajat]]
[[Luokka:Helsingin yliopiston professorit]]
[[Luokka:Helsingin yliopiston professorit]]
[[Luokka:Suomalaiset professorit]]
[[Luokka:Vuonna 1785 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1785 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1848 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1848 kuolleet]]
⚫
[[Luokka:Suomalaiset professorit]]

Versio 8. joulukuuta 2019 kello 09.30

Johan Gabriel Linsén
Piirros J. G. Linsénistä.
Piirros J. G. Linsénistä.
Henkilötiedot
Syntynyt27. joulukuuta 1785
Helsinki
Kuollut16. marraskuuta 1848 (62 vuotta)
Helsinki
Ammatti kirjailija, runoilija

Johan Gabriel Linsén (27. joulukuuta 1785 Helsinki – 16. marraskuuta 1848 Helsinki) oli suomalainen professori, runoilija, kirjailija ja kansallisen herätyksen puolestapuhuja.[1]

J. G. Linsénin isä oli laivaston vänrikki Jakob Johan Linsén ja äiti Birgitta Kristina Salovius. Linsénin ensimmäinen puoliso vuodesta 1814 oli Amalia Carolina Forssell (1793–1827) ja toinen vuodesta 1829 Wilhelmina Petronella Hoeckert (1801–1870). Jälkimmäisestä avioliitosta syntynyt tytär Johanna Matilda Linsén oli ensimmäinen suomalainen sokeainopettaja ja pojista Gabriel Linsén säveltäjä ja Wilhelm Linsén arkkitehti. Johan Gabriel Linsén valmistui Turun akatemiasta filosofian kandidaatiksi vuonna 1810 ja hänet valittiin roomalaisen kirjallisuuden dosentiksi vuonna 1812. Seuraavana vuonna hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna 1828 kaunopuheisuuden ja runouden professori.[1]

Linsén kuului ns. Turun romantikkoihin ja oli kansallisuusaatteen puolestapuhuja. Vuonna 1815 hän teki aloitteen Selma-nimisen kirjallisen yhdistyksen perustamiseksi, joka toteutui Aura-nimisenä pari vuotta myöhemmin eli vuonna 1817. Samannimisessä seuran kalenterissa Linsén julkaisi muutamia runoja vuonna 1817 ja 1818. Vuonna 1819 hän perusti yhdessä Fredrik Bergbomin kanssa Mnemosyne-lehden, jota toimitti vuoteen 1823 saakka. Siinäkin hän julkaisi runojaan, kuten Den finska fosterbygden, samoin kuin proosatekstejä. Jälkimmäisistä vuonna 1819 julkaistu Om finsk nationalitetet korostaa kansallishenkeä ja suomen kielen asemaa. Linsén ei kuitenkaan yhtynyt aikakauden kiivaimpiin kansallismiehiin, kuten Adolf Ivar Arwidssoniin, ja piti esimerkiksi Turun Viikkosanomia ja kansan opettamista jopa vaarallisena. Silti, kun Linsén toimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puheenjohtajana vuodesta 1833 vuoteen 1841, hän puhui Kalevalan innoittamana kansansivistyksen puolesta. Linsén oli muutenkin aikakautensa tunnettu kaunopuhuja.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 471. Helsinki: WSOY, 1955.
  2. ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Gabriel Linsén. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 8.12.2019)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Johan_Gabriel_Linsén&oldid=18585255”